Rakennussuunnittelussa saatetaan yhteen rakennuspaikan ominaisuudet ja viranomaisten vaatimukset sekä tilaajan tarpeet ja toiveet. Suunnittelu on aina näiden asioiden optimaalista yhteen sovittamista. Suunnittelu on prosessi, jossa hyvässä vuorovaikutuksessa syntyy paikkaan sopiva ja asiakkaan tarpeita vastaava suunnitelma, jonka mukaan kohde voidaan aikanaan toteuttaa halutulla tavalla.

Vaikka rakennussuunnittelu pientalohankkeissa voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, tavoitteet ovat aina samat. Rakennussuunnittelussa määritellään rakennuksen sijoittuminen tontille ja ulkoalueiden käyttö, rakennuksen tilaratkaisut ja niiden väliset yhteydet sekä ominaisuudet. Oman tärkeän osansa muodostaa rakennuksen ulkoarkkitehtuuri. Mikään osatekijöistä ei ole erillinen, vaan ne muodostavat toisistaan riippuvan kokonaisuuden.

Hyvään rakennussuunnitteluun sisältyy lisäksi suuri määrä työsuunnitelmia, joiden tarkoituksena on taata riittävä suunnitteluinformaatio sekä toteutussuunnitteluvaiheen lähtötiedoiksi erityissuunnittelijoille sekä rakentamista ohjaaviksi suunnitteludokumenteiksi. Keskeisiä työpiirustuksia ovat mitoitetut työpohjapiirustukset ja -leikkaukset, ovi- ja ikkunakaaviot (-eritelmät), detaljisuunnitelmat (yksityiskohdat), kalustekaaviot, värisuunnitelmat, huonekortit ja erilaiset selostukset (tilaselostus). Myös muut toteutussuunnittelua tukevat dokumentit voivat tapauskohtaisesti olla tarpeen.

Pientalorakentamisessa suunnitelmia tehdään yleensä vain minimaalinen määrä. Tällöin monet yksityiskohdat jätetään usein suunnittelematta ja virheen mahdollisuus hankinta- tai rakentamisvaiheen aikana kasvaa. Siksi suunnitelmia tulee olla riittävästi. Suunnittelijoiden toiminnan ja rakentamisen toteuttamisen kannalta rakennussuunnittelun tulisi kuitenkin vähimmillään kattaa mitoitetut työpohjapiirrokset ja leikkaukset, joissa on määritelty kaikkien rakenneosien korkeusasematiedot sekä ikkunoiden ja ovien koot. Puutteelliset suunnitelmat ja mittatiedot vaikeuttavat ja hidastavat rakentamista, lisäävät hankintoihin sisältyvää virheiden määrää sekä siirtävät useat ongelmakohdat työmaalle ratkaistaviksi. Siksi ennen rakentamisen aloitusta on tärkeätä varmistaa aloituksen edellytykset myös tarvittavien suunnitelmien osalta. Puuttuvista yksityiskohdista pääsuunnittelijan tulee varmistaa tarpeellisten työsuunnitelmien laatiminen rakentamisen tueksi.

Tilaajalla on myös erilaisia tarpeita ja toiveita. Usein nämä ovat melko jäsentymättömiä, eikä niiden tärkeysjärjestystä ole arvioitu. Vuoropuhelussa asiakkaan kanssa ammattilainen rakennussuunnittelija pystyy auttamaan toiveiden ja tarpeiden jäsentämisessä sekä niiden sovittamisessa arvioituun kustannuspuitteeseen.

Rakennuksen arkkitehtuurilla, tilojen suunnittelulla ja rakennuksen sijoittamisella tontille on osaltaan iso merkitys myös energiatehokkuuden muodostumisessa. Ehdotusten laadinnassa on huomioitava alusta alkaen kaikki rakennussuunnittelun ja energiatehokkuuden tavoitteluun liittyvät osatekijät ja mahdollisuudet: rakennuksen muodon antamat edut, sijoittuminen rakennuspaikalle, huoneiden sijoittuminen tarkoituksenmukaisiin ilmansuuntiin, tilat ja niiden ominaisuudet (toiminta, yhteydet, auringon valon ja lämmön huomiointi, auringonsuojaus ym.) sekä ulkoarkkitehtuurin peruspiirteet.

Rakennussuunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon erilaiset rakenneratkaisut, niiden toteuttamiseen liittyvät erikoispiirteet, rajoitukset ja kustannusvaikutukset, käytön aikainen huollon tarve sekä rakennuksen huollettavuus sekä vaikutus energiatehokkuuteen.

Myös taloteknisten järjestelmien tilavaatimukset ja toiminnallisuus tulee aina ottaa huomioon. Talotekniset järjestelmät edellyttävät rakennukseen tiloja ja kanaville väyliä. Lämmitysjärjestelmillä on tilavaatimuksensa ja esimerkiksi varaavan takan oikea sijoittaminen edellyttää yhteistyötä muiden suunnittelijoiden kanssa. Lisäksi kantavien rakenteiden, eri materiaalien ja rakentamistapojen huomioiminen rakennussuunnittelussa edellyttää ehdotussuunnitteluvaiheessa yhteistyötä eri erikoissuunnittelijoiden kanssa. Suunnitteluryhmän tai yleisesti eri alojen suunnitteluosaamisen hyödyntäminen rakennussuunnittelun käynnistämisessä, suunnittelun ohjaamisessa ja suunnitelmien toteuttamiskelpoisuuden arvioimisessa (yhteensopivuuden tavoite) on siksi aina suositeltavaa. Ehdotussuunnitelmista tulee lisäksi aina arvioida saavutettavissa oleva kokonaisenergiatehokkuuden taso.

Ehdotussuunnittelun toteuttaminen (arkkitehtisuunnittelu) ohjaa keskeisesti koko hankkeen toteuttamista ja hankeorganisaatiota (tehtävät ja vastuut) sekä erityisesti pääsuunnittelijan valintaa. Siksi päätös hankkeen toteutusmuodosta tulisi siksi tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kaikissa vaihtoehdoissa hankesuunnitelman ja siihen sisältyvän suunnitteluohjeen merkitys on kuitenkin aina keskeinen. Suunnitteluohje määrittää rakennushankkeeseen ryhtyvän tavoitteet sekä ohjaa energiatehokkuuden tavoittelua.

Ehdotussuunnitteluvaiheessa päätetään pääosa suunnittelun perusratkaisuista ja kustannuksista. Siksi suunnittelua tulee johtaa ja suunnitelmia kehittää siten, että tarve suunnitelmien muuttamiselle hankkeen edetessä olisi mahdollisimman vähäinen. Perusratkaisuja ovat rakennuksen sijoittuminen tontille ja suhteessa ilmansuuntiin, rakennuksen koko ja muoto sekä tilat ja niiden sijainti.

Perusratkaisujen muutokset tulevat tämän vaiheen jälkeen kalliiksi ja ne saattavat olla jopa mahdottomia.  Jossain rajoissa ikkunoiden ja ovien kokojen ja paikkojen muutokset sekä pintamateriaalien ja kalusteiden muutokset ovat ehdotussuunnittelun jälkeen vielä taloudellisesti järkeviä ja mahdollisia.

Rakennussuunnittelun toteuttaminen pientalohankkeessa voidaan jakaa kahteen pääasialliseen toteuttamistapaan:

  • yksilöllisten suunnitelmien laatiminen erillisen rakennussuunnittelijan (arkkitehdin) kanssa, joko omana toimeksiantonaan tai osana talotoimijan palvelukonseptia tai
  • talotoimijan (talotehdas) valmiiden suunnitelmien / malliston hyödyntäminen.

Yksilöllisten ehdotussuunnitelmien laatiminen.

Suunnittelusta vastaa joko rakennushankkeeseen ryhtyvään suorassa sopimussuhteessa oleva suunnittelija tai suunnitelmat voivat kuulua osaksi talotoimijan tarjoussisältöä (talotehtaat). Toteutusmallissa suunnitelmat toteutetaan yksilöllisesti asiakkaan asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä tontin mahdollisuudet ja rajoitukset huomioiden.

Yksilöllisen suunnittelun etuja ovat mallistoratkaisuun perustuvaan suunnitteluun verrattuna paremmat mahdollisuudet toteuttaa tarkemmin suunnitteluohjeeseen kirjattuja tavoitteita sekä hyödyntää suunnitteluryhmän eri osa-alueiden osaamista energiatehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden ja ominaisuuksien huomioon ottamisessa sekä ehdotussuunnitelmien toteutusmahdollisuuksien ja rakennettavuuden arvioimisessa. Yksilöllisen suunnittelun etuna on myös paremmat mahdollisuudet huomioida rakennuspaikan erityisvaatimukset sekä mahdollisuudet energiatehokkaan rakennuksen suunnittelemiseksi. Yksilöllisessä suunnittelussa rakennushanke suunnitellaan aina tontin ominaisuudet huomioiden. Rakennussuunnittelija voi lisäksi tuottaa heti rinnakkaisia vaihtoehtoja keskustelun pohjaksi tai sitten hän tuottaa vaihtoehtoja keskusteltavaksi yksi kerrallaan. Toimintatavan valinta riippuu kohteesta sekä tilaajan ja suunnittelijan mieltymyksistä.

Talotoimijan (talotehdas) valmiiden suunnitelmien / malliston hyödyntäminen.

Hankkeen suunnitteluratkaisu voi vaihtoehtoisesti perustua myös toimijan (talotehdas / urakoitsija) mallistotarjontaan. Tällöin ratkaisuvaihtoehdot pyritään löytämään sellaisten palveluntarjoajien mallistoista, joiden toimintatapa ja tarjottavat toteutusvaihtoehdot mukailevat parhaiten tontin mahdollisuuksia ja rajoituksia sekä suunnitteluohjeeseen kirjattuja tavoitteita.

Yksilölliseen suunnitteluun verrattuna valmiiden suunnitteluratkaisujen käyttäminen mahdollistaa nopeamman hankkeen etenemisen, mutta asettaa toisaalta haasteita asetettuja tavoitteita vastaavan ratkaisun löytämiselle. Myös mahdollisuudet vaikuttaa energiatehokkuuteen tähtäävien eri toimenpiteiden huomioon ottamiseen suunnittelussa on mallistoratkaisuun perustuvassa toimintamallissa vähäisempiä.

Tarkasti suunnitteluohjeeseen kirjattuja tavoitteita vastaavan ratkaisun sekä optimaalisesti tontille sijoittuvan ratkaisuun löytäminen voi olla haastavaa. Siksi mallistoratkaisun hyödyntäminen johtaa usein omien tavoitteiden sovittamiseen tarjottaviin ratkaisuihin. Kompromissien tekemisessä tulee kuitenkin aina hyödyntää apuna omaa projektitukea tai pääsuunnittelijaa, jotta asumisen, elämisen ja toiminnallisuuden kannalta keskeisiksi asetetut tavoitteet täyttyisivät varmasti. Kompromissi harvoin on paras ratkaisu.

Mallistovaihtoehtojen hyödyntämisessä tulee lisäksi aina varmistua, että valittavat ratkaisuvaihtoehdot soveltuvat tontille. Myös tässä asiassa erityisesti pääsuunnittelijan merkitys sekä neuvonpito paikallisen rakennusvalvonnan kanssa ovat tärkeitä tehtäviä.

Mallistoratkaisuun päädyttäessä ehdotussuunnitteluvaihe käynnistyy pyytämällä vaihtoehtoisilta toimijoilta tarjoukset asetetut tavoitteet sekä tontin erikoispiirteet huomioivasta ratkaisusta. Lähtökohtaisena tavoitteena tulisi olla, että vastaanotettavat tarjoukset sisällöllisesti ja toiminnallisesti vastaavat aina mahdollisimman tarkasti kaikkia hankesuunnitelmaan ja suunnitteluohjeeseen kirjattuja tavoitteita suunnittelun toteuttamismallista riippumatta.

Energiatehokkuuden arvioiminen ja toimenpiteet arvioidun toteutuman parantamiseksi

Ehdotussuunnitteluvaiheen suunnitelmien perusteella toteutetaan ensimmäinen kohteen energiatehokkuutta kuvaava analyysi. Tämän perusteella on mahdollista arvioida, miten hyvin ja millä keinoin energiatehokkuudelle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa sekä millä tavoin tavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa rakentamisen kustannuksiin.

Energiatehokkuusanalyysin tekemisellä on myös mahdollista arvioida suunnitteluratkaisun eri ominaisuustekijöiden painoarvoa tavoitteiden toteutumisessa. Analyysin avulla on mahdollista hankkeen myöhäisemmässä vaiheessa painottaa ja valvoa erityisesti niitä asioita, joilla on keskeinen vaikutus energiatehokkuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Energia-analyysin tavoitteena on olla suunnittelua ja toteutusta ohjaava prosessi, jolla varmistetaan hankkeen kaikissa vaiheissa energiatehokkuudelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen ja valittujen ratkaisujen tehokkuus sekä soveltuvuus rakennushankkeeseen ryhtyvän tavoitteisiin. Energiatehokkuuden analyysissä on suositeltavaa hyödyntää erillisen energia-asiantuntijan osaamista sekä oman suunnitteluryhmän eri erityissuunnittelijoiden osaamista.

Turvallisuussuunnitelma

Rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia, että rakennushankkeelle laaditaan turvallisuusasiakirja.

Turvallisuusasiakirja on suunnitelma, joka lähtötietona osaltaan ohjaa ja tukee eri osa-alueiden erityissuunnittelua, rakennustyön suunnittelua ja itse rakentamista. Turvallisuusasiakirja sisältää rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat ja hankkeen toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot. Turvallisuusasiakirjassa tulee selvittää ja esittää suunniteltavan ja rakennettavaksi aiotun rakennushankkeen keskeiset vaaratekijät, mikäli niitä esiintyy.

Turvallisuusasiakirjassa tavoitteena on tuoda esille vain olennaiset suunniteltavan kohteen ominaispiirteisiin liittyvät turvallisuusnäkökohdat. Turvallisuusasiakirja tulee aina perustua kohteen todelliseen suunnitteluratkaisuun ja lähtötietoihin, jotta se mahdollistaa oikeat turvallisuusriskien hallintaan liittyvien toimenpiteiden suunnittelun ja valinnat. Turvallisuusasiakirjassa tulee eritellä erityisesti ne vaaratekijät, joita ei voida suunnitteluvaiheessa ratkaista ja jotka pitää huomioida eri osa-alueiden urakoitsijoiden opastuksessa ja työn toteutuksessa.

Turvallisuusasiakirja tulee laatia siten, että se voidaan laittaa liitteeksi kaikkiin tarjouspyyntöasiakirjoihin. Rakennuttajan vastuulla on huolehtia, että turvallisuusasiakirja on mahdollista liittää osaksi hankkeeseen liittyvää erityissuunnittelua ja rakentamista koskevia tarjouspyyntöasiakirjoja ja että turvallisuusasiakirjan tiedot ja hanketta koskevat erityispiirteet ovat kaikkien suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tiedossa. Jokaisen hankkeeseen sitoutuvan suunnittelijan tulee osaltaan sitoutua työturvallisuuden huomioon ottamiseen omassa suunnittelutehtävässään.

Rakennustyön työturvallisuudesta vastaa aina hankkeen päätoteuttaja. Koska yleinen käytäntö on, että pientalohankkeissa päätoteuttajaa ei erikseen nimetä, vastuu kohdistuu tällöin rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Päätoteuttajan vastuu kattaa tällöin myös huolehtimisvelvoitteen työmaan yleisistä turvallisuusasioista.

Yleinen menettelytapa on siirtää sopimussuhteella vastuu turvallisuuskysymyksistä erilliselle vastuuhenkilölle, turvallisuuskoordinaattorille. Yleinen menettelytapa pientalohankkeissa on sopia vastaavan työnjohtajan kanssa turvallisuuskoordinaattorin tehtävistä ja täten myös työturvallisuuteen liittyvien asioiden ja velvoitteiden huolehtimisesta. Menettely on luontevaa siksi, että vastaava työnjohtaja on mukana hankkeessa suunnitteluvaiheen käynnistämisestä läpi koko rakentamisvaiheen ajan aina käyttöön ottoon asti.

Vastuuta turvallisuusasiakirjan laatimisesta ei ole yksiselitteisesti määrätty. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi sopia turvallisuusasiakirjan laatimisesta joko pääsuunnittelijan tai vastaavan työnjohtajan kanssa. Luonteva vaihtoehto pientalohankkeissa kuitenkin on, että turvallisuusasiakirjan laatimisesta huolehtii ja vastaa hankkeen turvallisuuskoordinaattoriksi nimetty henkilö.

Jotta päätoteuttajan, yleisimmin siis rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuut työturvallisuusvelvoitteiden huolehtimisesta täyttyisivät, rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee laatia turvallisuusasiakirjaan perustuen myös rakentamisen eri vaiheita koskevat kirjalliset turvallisuussäännöt ja menettelytapaohjeet. Näillä suunnitelmilla varmistetaan turvallisuustavoitteiden toteutuminen myös rakennustyömaalla kaikissa eri työvaiheissa.

Kokonaisvastuu työturvallisuuskysymyksiin liittyen on työmaavaiheessa aina päätoteuttajalla, yleisimin siis rakennushankkeeseen ryhtyvällä itsellään. Jokainen urakoitsija on kuitenkin velvollinen vastaamaan yhteistoiminnassa muiden kanssa työntekijöidensä työturvallisuudesta työnantajavelvoitteidensa puitteissa. Tämä edellyttää, että hankkeen turvallisuuskoordinaattori on huolehtinut siitä, että jokainen urakoitsija ja työntekijä on saanut tarpeellisen perehdyttämisen turvallisuussuunnitelmaan, työmaan turvallisuussääntöihin sekä työturvallisuutta koskeviin menettelytapaohjeisiin ja että jokainen työntekijä ja toimija sitoutuvat osaltaan noudattamaan annettuja ohjeita.

Yhteenveto – turvallisuussuunnittelussa on tärkeätä muistaa:

  • turvallisuusasiakirjan laatiminen ja kohteen erityispiirteiden kirjaaminen osaksi turvallisuusasiakirjaa,
  • turvallisuusvaatimusten esittäminen tarjouspyynnöissä ja urakkasopimuksissa sekä turvallisuusasioiden huomioiminen kaikissa hankkeen eri suunnittelutehtävissä,
  • suunnittelun ohjaaminen ja johtaminen siten, että turvallisuusseikat tulevat huomioiduksi ja että kaikki suunnitelmat ovat yhteensopivia,
  • rakennustyömaan ja rakentamisen turvallisuussääntöjen ja menettelytapaohjeiden laatiminen
  • työmaan kaikkien eri työntekijöiden ja urakoitsijoiden perehdyttäminen hankkeen turvallisuussuunnitelmiin,
  • varmistaa, että jokaisella urakoitsijalla tai toimijalla on oman työsuorituksen turvallisuudesta vastaava nimetty henkilö, joka on saanut perehdytyksen turvallisuuden varmistaviin ohjeisiin (turvallisuusasiakirja, turvallisuussäännöt ja menettelytapaohjeet) työsuorituksesta tai urakasta sekä turvallisuusnäkökohtien toteutumisen seuranta ja valvonta rakentamisen aikana.