Vesi voi olla rakentajan pahin vihollinen. Vesi kaikissa sen eri muodoissaan voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa rakentamisen käytön ja ylläpidon aikana usein peruuttamatonta rakenteellista vahinkoa ja terveydellisiä haittoja. Epäedullisilla kosteusolosuhteilla on myös lämmitysenergian tarvetta nostava vaikutus.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen tulee täyttää laissa määritetyt olennaiset vaatimukset. Näistä yksi vaatimus koskee rakennuksen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Tämän mukaan rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista sen käyttäjille. Vaatimuksiin terveellisyydestä liittyy olennaisena osana myös rakennuksen kosteudenhallinta ja rakennuksen pysyminen kuivana koko sen elinkaaren ajan. Siksi hankkeessa on tehtävä kokonaisvaltainen rakentamisen eri vaiheet ja rakennuksen koko elinkaaren kattava suunnitelma kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseksi.

Kosteudenhallintaan liittyviä velvoitteita ohjaa Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta. Asetus sisältää toimenpiteitä, joiden tavoitteena on ohjata rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden suunnittelua ja rakentamista sekä käyttöä.

Asetuksen mukaisesti hankkeen pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää sen kosteustekniselle toimivuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.

Ympäristöministeriön asetus on vähimmäisvaatimukset määrittävä tavoitetaso. Se, kuinka kuntakohtaisesti asetusta tulkitaan ja millä tavoin kosteudenhallintaan liittyvät suunnittelua ja rakentamista ohjaavat suunnitelmat, selvitykset ja toimenpiteet tulisi dokumentoida ja hyväksyttää, riippuu kuntakohtaisesti eri rakennusvalvontojen ohjeistuksesta. Siksi hankkeen alkuvaiheessa osana suunnittelun aloituskokousta rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee yhdessä hankkeeseen nimetyn projektituen kanssa käydä läpi vaadittava menettelytapaohjeistus.

Kuntakohtaisista ohjeista riippumatta yleiset tavoitteet osaksi hankesuunnitelmaa kirjattavalle kosteudenhallintasuunnitelmalle ovat selkeät.

Kosteudenhallinnan keskeiset tavoitteet rakennushankkeessa.

  • Kosteudenhallinnan laadun tavoitetason määrittäminen.
  • Mahdollisten kosteusriskien arvioiminen hankkeen eri vaiheissa.
  • Rakennushankkeessa noudatettavat menettelytavat kosteudenhallintasuunnitelman toteuttamiseksi. Menettelytavoilla tarkoitetaan ohjeistusta siitä, miten eri toteutusmuodoissa ja hankemalleissa vastuut hankkeen eri vaiheissa kohdennetaan ja miten asetettujen tavoitteiden toteutumista valvotaan.
  • Rakenteiden kuivumisaikojen huomioon ottaminen vaihtoehtoisissa rakenne- ja materiaaliratkaisuissa.
  • Työmaaolosuhteiden huomioon ottaminen (vaatimus työmaan kosteudenhallintasuunnitelmasta).

Asetuksen mukaisesti rakennushankkeelle on rakennuslupahakemuksen yhteydessä laadittava kosteudenhallinta-asiakirja, kosteudenhallintaselvitys, joka muodostaa ennen rakennusluvan hakemista yhden keskeisimmistä koko hankkeen toteutussuunnittelua ja rakentamisen laadun tavoittelua ohjaavista toimenpideohjeistuksista.

Kosteudenhallintaselvityksen laatiminen kuuluu rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuksiin. Selvityksen laatimisesta voi vastata joko ulkopuolinen kosteudenhallinta-asiantuntija tai vaihtoehtoisesti hankkeen pääsuunnittelija tai vastaava työnjohtaja hankkeen toteutusorganisaatiosta riippuen.  

Alueellisista tulkinnoista riippumatta kosteudenhallinnan varmistamiseksi vaadittavat toimenpiteet ja menettelytavat kosteudenhallinnan varmistamiseksi ovat kaikissa pientalohankkeissa pääpiirteittäin kuitenkin aina samat.

Kosteudenhallintaselvityksen tulee keskeisesti sisältää:

  • hankkeen yleistiedot,
  • vaatimukset ja tavoitteet kosteudenhallinnan varmistamiseksi hankkeen kaikissa eri vaiheissa kattaen suunnittelun, rakentamisen ja rakennuksen käytön,
  • toimenpiteet ja menettelyt, joilla kosteudenhallinnan toteutuminen ja terveellisen ja turvallisen pientalon rakentaminen varmistetaan sekä
  • suunnitelman sitoutettavista henkilöresursseista läpi koko hankkeen.

Kosteudenhallintaselvityksen tavoitteena on osaltaan varmistaa suunnittelua- ja rakentamista ohjaavana dokumenttina rakennuksen turvallisuudelle ja terveydelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Kosteudenhallinta sekä terveellinen ja turvallinen rakennus edellyttää hallitun rakennusprosessin lisäksi käyttäjältään rakennuksen asianmukaista käyttöä ja huoltoa siten, että kosteusvaurioita ei pääse syntymään.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi kosteudenhallintaselvityksessä myös viitata sekä sitoutua hyvää rakentamistapaa noudattaviin valmiisiin toimintamalleihin. Tällöin erillistä kosteudenhallintaselvitystä ei yleisesti tarvitse avata. Mallit kattavat kokonaisvaltaisesti kosteudenhallinnan näkökulmasta kaikki hankkeen eri vaiheet, tehtävät ja toimenopiteet. Yleisin näistä toimintamalleista on Oulun rakennusvalvonnan kehittämä Kuivaketju10:n nimellä julkaistu toimenpideohjeistus (www.kuivaketju10.fi).

Rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällytettävä tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä. Pientalohankkeissa luontevin menettely on kohdistaa kosteudenhallinnasta vastaavan tehtävät hankkeen vastaavalle työnjohtajalle. Kuivaketju10-toimintamallissa kosteudenhallinnan toteutumisen valvonnasta ja ohjaamisesta vastaavaa toimijaa kutsutaan kosteuskoordinaattoriksi.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuksiin kuuluu myös rakentamisen aikaisen kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta. Rakentamisen aikaiseen työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tieto toimenpiteistä, joilla rakennusaineet ja -tuotteet sekä rakennusosat suojataan sään aiheuttamilta tai työmaan olosuhteista johtuvilta haittavaikutuksilta sekä toimenpiteistä, joilla rakennusaineiden ja -tuotteiden sekä rakennusosien kosteudensuojaus toteutetaan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan. Mikäli kosteudenhallintaselvityksessä sitoudutaan valmiiden toimintamallien noudattamiseen (esim. Kuivaketju10), erillistä työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaa ei tarvitse laatia. Laaditut valmiit toimintamallit (esim. Kuivaketju10) ottavat tahollaan huomioon myös työmaa-aikaisen kosteudenhallinnan sekä kosteuskoordinaattorin valvontavastuun.

Pientalon laadun arviointi -logo
Kuivaketju 10 -logo
Build up skills -logo

 

Kuivaketju10-toimintamalli

Kuivaketju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Kosteusriskien hallinta perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin kaikissa vaiheissa ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavalla tavalla.

Kuivaketju10-toimintamallin noudattaminen edellyttää heti hankkeen alkuvaiheessa kosteuskoordinaattorin nimeämistä. Pientalohankkeissa suositeltavaa on nimetä kosteuskoordinaattoriksi hankkeen vastaava työnjohtaja, joka on mukana kaikissa hankkeen eri vaiheissa: suunnittelun käynnistämisessä, suunnittelun ohjauksessa, rakentamisessa ja käyttöönottovaiheessa. Kosteuskoordinaattori valvoo ja ohjaa sekä todentaa Kuivaketju10-toimintamallin toteutumista käytännössä siis koko rakennushankkeen ajan.

Kuivaketju10 on toiminta- ja menettelytapamalli, jonka perustana on Kuivaketju10-riskilista ja -todentamisohjeistus. Riskilistassa on esitetty kymmenen keskeisintä kosteusriskiä, joiden hallinnalla vältetään yli 80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista. Hankkeen eri vaiheet kattavalla todentamisohjeistuksella varmistetaan kosteusriskien kokonaisvaltainen hallitseminen.

Todentamisohjeistus muodostaa mallissa työkalun, jonka avulla varmistetaan eri asioiden huomioon ottaminen sekä sovittujen toimenpiteiden toteutuminen mallissa esitettyjen tavoitteiden ja ohjeiden mukaisesti rakennushankkeen kaikissa eri vaiheissa. Todentamisohjeen tarkastuslista on lista toimenpiteitä, joiden toetutumista rakennushankkeeseen nimeämä vastuuhenkilö, kosteuskoordinaattori, voi valvoa ja tarkastaa.

Todentamisohjeessa ja sen eri tarkastuslistoissa esitetään, miten riskit tulee torjua suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa eri toimenpitein. Toimenpideohjeet käsittävät suunnitteluvaiheessa listan asioista, jotka tulee huomioida suunnitelmissa. Lista käsittää myös rakentamisvaiheessa huomioitavat toimenpiteet, joilla riskejä sisältävät työvaiheet voidaan toteuttaa onnistuneesti.

Jotta kosteudenhallintaselvityksessä viitattu ja käyttöönotettavaksi valittu toimintamalli voisi tuottaa tavoitteiden mukaisen lopputuloksen, rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kaikkien suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa Kuivaketju10-toimintamallin noudattamisesta. Yhteinen hankkeeseen sovittu toimintatapa tulee varmistaa kirjaamalla valittu toimintamalli ja sen käyttäminen ja noudattaminen pakollisena vaatimuksena kaikkiin tarjouspyyntöasiakirjoihin ja yhteistyösopimuksiin hankkeen kaikissa eri vaiheissa.

Kuivaketju10:n yhteisesti sovittu soveltaminen mahdollistaa kokonaisuutena sen, että riippumatta toteutusmuodosta ja eri toimituskokonaisuuksien toimitussisällöistä ja urakkarajoista, tavoitteet ja sovellettavat ohjeet kosteudenhallinnan turvaamiseksi ovat kaikille samat.

Erityisesti tapauksissa, joissa rakennustyö hankitaan ulkopuoliselta urakoitsijalta tai talotehtaalta, vaatimus valitun toimintamallin noudattamisesta ja siihen liittyvästä rakentamisen kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta ja noudattamisesta on sisällytettävä vaatimuksena jo tarjouspyyntövaiheessa sekä sopimusehtona hankintasopimuksiin. Sopimuksiin tulee lisäksi kirjata henkilöt, jotka oman työsuoritustensa osalta ovat vastuussa sovittujen menettelytapojen toteuttamisesta. Tämä korostuu erityisesti niissä toteutusmuodoissa, joissa rakennustyö sisältyy osana talotehtaan tai urakoitsijan kokonaistoimitusta.

Todentamisohjeistus työkaluna edellyttää hankkeen eri vaiheissa valvontaa. Todentamisohjeistukseen kirjataan suunnitteluvaiheessa eri suunnittelijoiden toimesta, että toimintamallin mukaiset riskit on huomioitu. Vastaavasti työmaatoteutuksen aikana tule valvoa, että kaikki todentamisohjeen ja eri suunnitelmien mukaiset työvaiheet on tehty onnistuneesti ja tavoitteiden mukaisesti.

Rakentamisvaiheen aikana työmaalla huolehtimisvastuu sovitun toimintamallin noudattamisesta on pääasiallisesti päätoteuttajalla. Pientalohankkeissa päätoteuttajana on rakennushankkeeseen ryhtyvä, ellei sitä toisin sovita. Tällöin myös huolehtimisvastuu Kuivaketju10:n toteuttamisesta on rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Käytännössä rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvastuu valvonnasta ja eri toimenpiteiden toteutumisesta kohdistuu tällöin ensisijaisesti kosteuskoordinaattorin tehtäväksi.

Toteutusmuodosta riippumatta kosteuskoordinaattorin mahdollisuudet valvoa työmaan kosteudenhallintasuunnitelman ja yleisesti sovitun menettelytavan noudattamista eivät saa olla riippuvaisia eri työntekijöiden tai urakoitsijoiden sopimussuhteista tai alisteisuuksista rakennuttajaan. Riippumatta toteutusmuodosta kaikkien toimijoiden on sitouduttava yhteisesti sovittujen menettelytapojen noudattamiseen.

Vastuu kosteudenhallinnan toteuttamisesta tarkoittaa ensisijaisesti

  • hankkeeseen sitoutuvien urakoitsijoiden ja työntekijöiden perehdyttämisestä toimintamallin perusperiaatteisiin, todentamisohjeeseen sekä niitä vastaaviin suunnitelmiin ja työohjeisiin ja
  • riskejä sisältävien työvaiheiden toteutuksen tarkastaminen todentamisohjeen tarkastuslistan mukaisesti.

Kosteuskoordinaattorin huolehtimisvastuu Kuivaketju10:n tavoitteiden toteutumisesta edellyttää lisäksi osallistumista eri urakoitsijoiden sekä tarvittaessa eri suunnittelijoiden kanssa työmaakokouksiin. Tällöin kosteudenhallintaan ja onnistuneen rakennuksen turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet tulee olla jokaisen työmaakokouksen asialistalla. Työmaakokouksissa on keskeistä käydä ne tulevat työvaiheet suunnitelma- ja tehtäväsuunnitelmatasolla läpi, joihin sisältyy urakoitsijan tarkistuslistan mukainen todentamisvelvoite. Näiden työvaiheiden osalta käytännön toimenpiteistä täytyy sopia ennakkoon.

Kosteudenhallinnan toteutumista ohjaavat Kuivaketju10:n edellyttämien suunnitelmien lisäksi eri suunnittelijoiden laatimat työselostukset sekä eri urakoitsijoiden laatimat tehtäväsuunnitelmat. Kosteudenhallinnan näkökulmasta keskeisessä asemassa on myös työmaan materiaalihallinta ja vastuu kaikkien materiaalien rakennusaikaisesta suojaamisesta kosteudelta.

Kosteudenhallinnan tavoitteet eivät ole riippuvaisia toteutusmuodosta tai käytettävistä materiaaleista. Tavoitteet rakennukselle ovat aina samat: rakennus ei saa kastua missään sen elinkaarensa aikana. Tämä tavoite on mahdollista saavuttaa käynnistämällä kosteudenhallintaan tähtäävät toimenpiteet ja hankesuunnitteluvaiheessa.