Toteutussuunnittelun valmistelun tavoitteena on määrittää ja koota suunnittelua varten tarvittava organisaatio (erityissuunnittelijat) sekä varmistaa suunnittelun tavoitteet, edellytykset sekä yhteisesti sovittavat menettelytavat. Toteutussuunnittelulla tarkoitetaan vaihetta, jossa valitut ratkaisuluonnokset kehitetään edelleen rakentamisen ja hankinnan edellyttämiksi suunnitelmiksi ja tuotemäärittelyiksi.

Hankkeelle valittu toimitus- ja toteutustapa, eri osa-alueiden (talosopimusten tai palvelusopimusten) sopimussisällöt ja hankkeen vastuunjakomatriisi sekä hankkeen tavoitteet määrittävä suunnitteluohje ohjaavat rakennuksen toteutussuunnittelua ja suunnitteluorganisaatioa. Niiden suunnittelun osa-alueiden osalta, jotka eivät kuulu talotoimittajien tai urakoitsijoiden kanssa tehtyihin hankintasopimuksiin, rakennushankkeeseen ryhtyvän tehtävänä on hankkia näille suunnittelutehtäville erityissuunnittelijat.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, mikäli jonkin osa-alueen erityissuunnitelman on laatinut useampi kuin yksi erityissuunnittelija, rakennushankkeeseen ryhtyvän on nimettävä näistä suunnittelijoista yksi tämän erityisalueen kokonaisuudesta vastaavaksi erityissuunnittelijaksi. Yleisimmin tämä tilanne korostuu toteutusmuodoissa, joissa pääasiallinen rakennesuunnittelu sisältyy talotoimitukseen, mutta esimerkiksi perustussuunnittelu ei. Tällöin yleinen menettelytapa on nimetä perustussuunnittelusta vastaava erityissuunnittelija rakennesuunnittelun osalta vastaavaksi rakennesuunnittelijaksi.

Kun valitussa toteutusmuodossa suunnittelu sisältyy hankittavaan talotoimitukseen tai urakkasuoritukseen, suunnittelusta vastaa tällöin kokonaisvastuullisena toinen sopijaosapuoli. Suunnittelun sisällyttäminen talokauppaan tai urakkasopimukseen ei kuitenkaan poista pääsuunnittelijan vastuuta suunnittelun laadun valvonnasta ja varmistamisesta. Erilaiset toteutusmuodot eivät myöskään poista rakennuttajan vastuuta nimetä hankkeelle turvallisuuskoordinaattoria tai kosteudenhallinnasta vastaavaa asiantuntijaa.

Erityissuunnittelun osa-alueet:

  • rakennesuunnittelu,
  • talotekninen suunnittelu (LVIS-, taloautomaatio-, valaistussuunnittelu),
  • valaistussuunnittelu,
  • sisustussuunnittelu (ei pakollinen, mutta huomioon otettava kytkentä muihin suunnittelun osa-alueisiin, esim. valistus- ja sähkösuunnittelu, alaslaskettujen kattojen suunnittelu, jne…) sekä
  • pihasuunnittelu (ei pakollinen, mutta huomioon otettava kytkentä muihin suunnittelun osa-alueisiin, esim. rakennesuunnitteluun, mahdolliseen maalämpökaivon sijoitteluun sekä sähkösuunnitteluun).

Hankkeessa edellytettävät suunnittelupalvelut tulee valita kilpailutuksen kautta. Valinnan perusteena ei kuitenkaan saa olla pelkästään suunnittelupalvelun hinta. Suunnittelupalvelun tulee täyttää hankesuunnitelman yhteyteen kirjatut tavoitteet sekä olla kokonaisuutena kustannuksiltaan kilpailukykyinen.

Toteutusmuodoissa, joissa suunnittelu sisältyy kokonaistoimitukseen, hankesuunnitelmaan kirjatut erityissuunnittelua koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen tulee varmistaa jo tarjouspyyntövaiheessa. Tällöin tulee varmista, että kirjatut tavoitteeksi huomioidaan eri suunnittelijoiden kanssa solmituissa yhteistyösopimuksissa. Vain tällä tavoin varmistetaan, että kokonaistoimituksiin sisältyvät suunnittelutehtävät vastaavat sisällöltään rakennuttajan asettamiin tavoitteisiin. Suunnittelua koskevissa tarjouspyynnössä tulee lisäksi huomioida mahdollinen suunnittelijaosaamisen tarve valvonnassa, tarkastuksissa ja katselmuksissa erityisesti taloteknisten toimituskokonaisuuksien valvonnassa.

Hyvän erityissuunnittelu ottaa huomioon:

  • suunnitteluohjeeseen ja hankesuunnitelmaan kirjatut tavoitteet,
  • rakennushankkeen toteuttamisen ja onnistumisen kannalta keskeiset asiat – mitkä asiat ovat tärkeitä ja mitkä asiat edellyttävät suunnittelua,
  • toteuttamisen näkökulmasta suunnitelmien riittävän laajuuden ja tarvittavat suunnitelmia tukevat työselostukset,
  • suunnittelutehtävässä rakennuksen kokonaisuutena, minimoi mahdolliset riskipaikat ja huomioi yksinkertaiset rakenteet ja ratkaisut sekä huomioi toteutettavuuden, työjärjestykset, ylläpidon ja taloudellisuuden,
  • tuotehyväksyntälainsäädännön,
  • energiatehokkuudelle asetetut tavoitteet sekä vaikutusmahdollisuudet,
  • työturvallisuuden,
  • kosteudenhallinnan tavoitteet,
  • hyvät suunnittelukäytänteet ja pääsuunnittelijan vastuulla olevan suunnittelun johtamisen ja laatuvastuun varmistamisen – miten suunnittelu toteutetaan yhteistoiminnallisesti ja vuorovaikutteisesti
  • käyttö- ja huolto-ohjeeseen koottavan tiedon tuottamisen suunnitteluvastuun osalta sekä
  • eri osa-alueiden keskinäisen huomioon ottamisen, millä varmistetaan suunniteltavien järjestelmien ja ratkaisujen sekä koko suunniteltavan rakennuksen toimiminen yhtenä kokonaisuutena.