Pääsuunnittelijan tehtävät

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakentamisen suunnittelussa on oltava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan on rakennushankkeen ajan huolehdittava, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät.

Pääsuunnittelijan merkitys hankkeessa on suuri. Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia yhdessä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa suunnitteluohjeen ja hankesuunnitelman laatimisesta, huolehtia suunnitteluryhmän johtajana toteutussuunnittelun lähtötiedoista, suunnittelun koordinoimisesta ja laadusta, varmistaa suunnitelmien yhteensopivuus sekä toimia hankkeessa asiantuntijana.  Pääsuunnittelijan tehtävät on määritetty maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Pääsuunnittelija tulee nimetä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vaihtoehtoisissa toteutusmuodoissa, joissa rakennuksen suunnitelmat perustuvat talotehtaan ratkaisuehdotukseen ja toimitussisältöön, on suositeltavaa, että pääsuunnittelija on mukana asiantuntijana jo suunnitteluratkaisua ja kokonaisuutta valittaessa sekä arvioitaessa eri vaihtoehtojen soveltuvuutta tontille.

Projektiryhmän henkilöitä ja yläpuolella suuri kysymysmerkki

 

Pientalohankkeissa on tyypillistä, että rakennushanke jakautuu osasuorituksiin, joiden välillä ei ole selvää jatkuvuutta. Ilman suunnittelun johtamista rakennus suunnitellaan usein vain erillisten ratkaisujen ja järjestelmien muodostamaksi kokonaisuudeksi ilman, että tavoitteet yhtenä kokonaisuutena toimivasta optimaalisesti energiatehokkaasta ja terveellisestä pientalosta toteutuvat. Siksi pääsuunnittelijan tulee olla hankkeessa se osapuoli, joka varmistaa ja ohjaa suunnittelua kokonaisuutena sekä ennen kaikkea varmistaa suunnitelmien yhteensopivuuden suunnittelutehtävien jakautuessa useille eri tahoille.

Mitä monimuotoisemmasta hankkeesta on kyse ja erityisesti mitä tiukemmat ovat hankkeelle asetetut energiatehokkuusvaatimukset, sitä suurempi vastuu pääsuunnittelijalla on ohjata suunnittelua siten, että hanke suunnitellaan yhdeksi tavoitteet täyttäväksi kokonaisuudeksi. Myös haastavat olosuhteet ja tontin piirteet, mahdollisuudet ja rajoitukset asettavat pääsuunnittelijan osaamiselle erityiset vaatimukset. Mikäli tontti on poikkeuksellisen haastava, pääsuunnittelijan tehtävänä on ohjata suunnittelua yhdessä rakennussuunnittelijan kanssa tontin erityispiirteet huomioiden. Tässä osaamisvaatimuksessa korostuu pääsuunnittelijan rakennussuunnitteluosaamisen merkitys.

Kokonaisuutena pääsuunnittelijan tulee huolehtia siitä, että

  • yhdessä vastaavan työnjohtajan kanssa rakennuttajan käytössä on riittävä erikoisosaaminen tavoitteiden määrittämisen tukena (suunnitteluohjeen ja hankesuunnitelman laatiminen),
  • toteutussuunnittelua varten on käytettävissä tarvittavat lähtötiedot, ne ovat ristiriidattomat ja ajan tasalla,
  • tontin ominaispiirteet ja mahdollisuudet tulevat otetuksi suunnittelussa huomioon (rakennuksen sijoittaminen tontille),
  • kaikilla hankkeen suunnittelijoilla on tieto siitä, mikä osuus vaadittavista suunnitelmista on heidän vastuullaan,
  • eri alojen suunnittelijoiden yhteistyö on mahdollista,
  • laaditussa aikataulussa suunnittelun ohjaamiselle, varsinaiselle suunnittelulle ja yhteisille suunnittelukokouksille on varattu riittävästi aikaa,
  • tarvittavat asiakirjat, suunnitelmat ja selvitykset toimitetaan lupahakemuksen mukana rakennusvalvontaviranomaisille
  • riittävät erityissuunnitelmat laaditaan ja että suunnitelmat on todettu yhteensopiviksi ja ristiriidattomiksi sekä
  • rakennustyönaikaiset suunnitelmamuutokset tulevat päivitetyiksi ao. suunnitelmiin.

Pääsuunnittelijan tehtävänä on lisäksi osallistua rakentamisen aikaisiin kokouksiin (aloituskokous ja työmaakokoukset) sekä mahdollisiin erikseen määrättyihin valvontatehtäviin. Pääsuunnittelija huolehtii lisäksi tarvittavasta raportoinnista rakennushankkeeseen ryhtyvälle sekä käyttö- ja huolto-ohjeen laatimisesta yhdessä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa.

Rakennussuunnittelu ja pääsuunnittelijan valinta

Pääsuunnittelija voidaan pientalohankkeessa valita monin eri tavoin. Pientalohankkeen pääsuunnittelijana voi lain mukaan toimia joko rakennussuunnittelija (arkkitehti), rakentamiseen liittyvän osa-alueen erityissuunnittelija tai vastaava työnjohtaja. Pääsuunnittelijan tehtävät voidaan myös eriyttää täysin muista hankkeen suunnittelun eri osa-alueista. Tällöin pääsuunnittelijaksi nimetty henkilö toimii vain tässä yhdessä tehtävässä. Edellytyksenä pääsuunnittelijana toimimiselle on maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjen kelpoisuusvaatimusten täyttyminen. Hankkeen vastuuhenkilöiden kelpoisuus tulee kuitenkin aina varmistaa oman alueen rakennusvalvontaviranomaiselta.

Pientalorakentamisessa yleiseksi käytännöksi on muodostunut toimintatapa, jossa hankkeen pääsuunnittelijaksi nimetään rakennussuunnittelusta vastaava erityissuunnittelija tai suunnittelija, jolla on riittävä koulutus ja kokemus rakennussuunnittelusta. Tästä syystä päätöksillä rakennussuunnittelun toteuttamisesta on iso hankkeen organisaation muodostumista ja pääsuunnittelijan valintaa ohjaava vaikutus. Myös projektituen rooli ja tehtävät hankkeessa tarkentuvat sen mukaan, miten hankkeen rakennussuunnittelu päätetään toteuttaa, miten organisoidaan pääsuunnittelijan tehtävien hoitaminen ja miten koko hankkeen toteutus organisoidaan. Projektituen rooliin hankkeessa vaikuttaa kuitenkin aina myös projektituen koulutustausta, erikoisosaaminen ja kokemus.

Pääsuunnittelijan valinnassa ohjaavana tekijänä ei kuitenkaan saa olla vain koulutussuunta. Pääsuunnittelijan tärkeänä tehtävänä on suunnittelun johtaminen ja organisoiminen sekä suunnitelmien laadun varmistaminen, ei niinkään rakennussuunnittelusta vastaaminen. Näiden tehtävien yhdistäminen on kuitenkin mahdollista ja varsin yleistä. Mitä monimuotoisemmasta ja teknisemmästä kokonaisuudesta on kyse, sitä suurempi merkitys on huolellisella ja tarkalla tavoitteiden määrittämisellä (suunnitteluohje), suunnittelun ja suunnitteluryhmän johtamisella sekä erityisesti eri suunnitelmien ja järjestelmien yhteensovittamisella.

Hankkeen alussa pääsuunnittelijan tehtävänä on myös arvioida tontin ominaisuudet ja mahdollisuudet sekä ohjata tavoitteiden asettelua ja suunnittelua tontin mahdollisuudet huomioiden. Usein pientaloille varatut tontin voivat olla melko haasteellisia, jolloin erityisesti valmistaloratkaisuissa rakennuttajan toiveet ja odotukset ilman suunnittelun ohjausta voivat usein ajautua ristiriitatilanteeseen sen kanssa, mitä tontille voi ja kannattaa rakentaa.

Pientalohankkeessa rakennussuunnittelu (arkkitehtisuunnittelu) voidaan toteutustavan näkökulmasta jakaa kahteen pääasialliseen toimintatapaan. Molempia vaihtoehtoja ohjaa keskeisesti rakennuttajan toiveet ja tavoitteet rakennuksen yksilöllisyydestä ja soveltuvuudesta tarpeisiin sekä toisaalta tontin mahdollisuudet. Näillä toimintatavoilla on siis myös hankkeen pääsuunnittelijan valintaa ohjaava vaikutus.

Yksilöllinen arkkitehtisuunnittelu. Rakennussuunnittelu toteutetaan erillisenä toimeksiantona. Suunnittelijana toimii rakennuttajan palkkaama rakennussuunnittelija. Sopimussuhde suoraan rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa mahdollistaa tällöin myös hankkeen pääsuunnittelijan tehtävien sopimisesta saman arkkitehtisuunnittelijan kanssa. Yksilöllisissä hankkeissa rakennussuunnittelijan ja pääsuunnittelijan yhdistäminen on tällöin yleisin toimintamalli.

Rakennussuunnittelun ja pääsuunnittelijan tehtävien yhdistäminen on käytännössä osoittautunut luontevaksi menettelytavaksi. Tehtävien yhdistäminen ei kuitenkaan ole pakollista. Mikäli rakennussuunnittelusta vastaavan arkkitehtisuunnittelijan tehtäväksi sovitaan vain oman erityisalansa suunnittelusta vastaaminen, pääsuunnittelijan tehtävät tulee tällöin kohdistaa toisin. Tällöin on luontevaa, että hankkeen alussa projektituen tehtävään palkattu suunnittelija jatkaa hankkeessa koulutustaustansa ja osaamisensa puitteissa pääsuunnittelijana ja niin sovittaessa myös vastaavana työnjohtajana.

Yksilöllinen arkkitehtisuunnittelu osana palveluntarjoajan / urakoitsijan kokonaistoimitusta. Rakennussuunnittelusta vastaa talotehtaan tai rakennusurakoitsijan organisaatio. Rakennussuunnittelua ohjaa rakennuttajan yksilölliset tavoitteet ja tontin ominaisuudet, mahdollisuudet ja reunaehdot.

Pääsuunnittelijan tehtävänä on toimia suunnittelun laadusta ja kokonaisuudesta vastaavana rakennuttajan edunvalvojana. Siksi talotehtaan tai rakennusurakoitsijan palveluksessa olevan suunnittelijan nimeäminen pääsuunnittelijaksi ei talotehdassidonnaisuudesta ja mahdollisesta eturistiriidasta johtuen ole suositeltavaa. Tällöin rakennussuunnittelijan (arkkitehtisuunnittelu) ja pääsuunnittelijan tehtävien yhdistäminen ei ole käytännössä mahdollista ja pääsuunnittelija tulee nimetä erikseen. Tällöin luonnollinen vaihtoehto on, että projektituki jatkaa hankkeen pääsuunnittelijana. Edellytyksenä tällöin on kuitenkin projektituen riittävä osaaminen ja kelpoisuus pääsuunnittelijan tehtävään.

Rakennussuunnitelmien perustuminen valmistalotoimittajan mallistosuunnitelmiin. Valmistalomallistoon perustuvalla pientaloteollisuudella on Suomessa pitkät perinteet. Toimintatavassa talotehdas suunnittelee tai suunnitteluttaa oman talomallistonsa, josta rakennuttaja valitsee parhaiten tavoitteita ja tontin mahdollisuuksia vastaavan ratkaisun.

Mallistoratkaisuihin perustuvissa hankintamalleissa rakennussuunnittelu sisältyy aina toimituskokonaisuuteen. Tällöin rakennussuunnittelijan nimeäminen hankeen pääsuunnittelijaksi ei ole perusteltua tai pääosin edes mahdollista ja pääsuunnittelija tulee nimetä erikseen. Tällöin luonteva toimintatapa on nimetä projektituki hankkeen pääsuunnittelijaksi. Tällöin on varmistettava oman alueen rakennusvalvonnasta ajantasaiset pääsuunnittelijan pätevyysvaatimukset sekä nimetyn projektituen soveltuvuus pääsuunnittelijan tehtäviin.

Toteutusmuodoissa, joissa pääosa hankekokonaisuudesta perustuu yhteen hankintasopimukseen ja toteutussuunnittelusta vastaa talotehdas, pääsuunnittelijan vaikutusmahdollisuudet ohjata kokonaisuuteen sisältyvää suunnittelua sekä varmistaa asetettujen tavoitteiden toteutuminen ja eri osa-alueiden yhteensopivuus ovat haastavat toteuttaa. Toimitussopimuksissa tulee tällöin sopia menettelytavoista, miten suunnittelun ohjaus toteutetaan sekä miten varmistetaan pääsuunnittelijan mahdollisuudet vastata suunnittelun laadusta ja suunnitelmien yhteensopivuudesta. Yhteistyösopimuksissa on siksi sovittava menettelystä tarvittavien suunnittelukokousten järjestämiseksi sekä yleisesti, miten varmistetaan tavoitteiden toteutuminen toteutusmuodosta ja toimitussisällöstä riippumatta.

Tavoitteiden toteutumisen ja erityisesti toteutussuunnittelun valvontaa ei siis saa sivuuttaa vain siksi, että valittu toteutusmuoto ei sitä luonnollisesti tue. Siksi pääsuunnittelijan tehtävät tulee aina tarkasti määrittää ja tehtävistä sopia toteutusmuodosta ja toimitussisällöstä riippumatta. Lisäksi tavoitteet ja tehtävät koskien suunnittelun johtamista ja valvontaa sekä yhteensopivuuden varmistamista tulee kirjata pääsuunnittelijan ja rakennushankkeeseen ryhtyvän väliseen suunnittelusopimukseen.

Vastaavan työnjohtajan sekä projektituen rooli

Pääsuunnittelijan valintaan liittyy keskeisesti myös hankkeen vastaavan työnjohtajan valinta. Vastaavalla työnjohtajalla on pääsuunnittelijan tavoin tärkeä hankkeen ohjaamiseen ja rakentamisen laatuun liittyvä asema ja vastuu. Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on osallistua hankkeen alussa suunnitteluohjeen ja hankesuunnitelman laatimiseen sekä osallistua ehdotussuunnittelun ohjaamiseen.

Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on rakennustyön aikana valvoa ja tarkastaa, että rakennustyö suoritetaan rakennusluvan mukaisesti ja että rakentamisessa noudatetaan laadittuja suunnitelmia, voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä sekä yhteisesti sovittuja menettelytapoja. Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on toteutusmuodosta riippuen myös huolehtia yhdessä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa rakentamisen edellytyksistä ja valmiuksista, työn aikatauluttamisesta, tuotannonsuunnitelman laatimisesta sekä rakennustyön johtamisesta asetettujen tavoitteiden ja yhteisesti sovittujen menettelytapojen mukaisesti. Vastaavan työnjohtajan tehtäviksi voidaan myös erillisellä sopimuksella sopia kosteudenhallintakoordinaattorin (Kuivaketju10-toimintamalli) sekä turvallisuuskoordinaattorin tehtävät.

Samoin, kuin pääsuunnittelijan valinnassa, myös vastaavan työnjohtajan valinta ja tehtävien kohdistaminen riippuvat keskeisesti valittavasta toteutusmuodosta ja hankittavasta toimituskokonaisuudesta (talopakettisopimus ja sen laajuus) sekä rakennussuunnittelun toteuttamisesta.

Yksilöllisissä toimintamalleissa, joissa rakennussuunnittelu (arkkitehtisuunnittelu) toteutetaan suorana toimeksiantotehtävänä oman suunnittelijan toimesta, yleisin ja luontevin tapa on yhdistää rakennussuunnittelijan ja pääsuunnittelijan tehtävät. Tällöin hankkeen alussa nimetty projektituki on luontevinta nimetä vastaavaksi työnjohtajaksi.

Koska projektituki voi vaihtoehtoisesti vastata koulutus- ja kokemustaustansa perusteella myös rakennussuunnittelusta sekä myös pääsuunnittelijan tehtävistä, vastaava työnjohtaja on tällöin luontevinta nimetä erikseen.

Kun rakennussuunnittelu (arkkitehtisuunnittelu) sisältyy palveluna rakennusurakoitsijan tai talotehtaan toimituskokonaisuuteen, rakennussuunnittelijan toimiminen pääsuunnittelijana ei ole käytännössä mahdollista. Projektituen nimeäminen pääsuunnittelijaksi on tällöin luontevin vaihtoehto. Näissä tapauksissa on myös perusteltua ja tehokkainta yhdistää vastaavan työnjohtajan ja pääsuunnittelijan tehtävät. Vastaavan työnjohtajan kelpoisuuden omaava suunnittelija voi tällöin pääsuunnittelijana toimiessaan hyödyntää myös mahdollista työmaakokemustaan suunnitteluohjeen laatimisessa sekä luonnossuunnitteluvaiheen ohjauksessa.

Eri tehtävien ja vastuualueiden yhdistäminen edellyttää kuitenkin aina nimettävältä henkilöltä soveltuvaa koulutusta ja riittävää kokemusta sekä alueellisen rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymistä.

Vastaavan työnjohtajan tehtävät voivat vaihtoehtoisesti kuulua myös talotehtaalta tai urakoitsijalta ostettavan toimituskokonaisuuden toimitussisältöön. Toteutusmuodoissa, joissa talotoimitus tai urakkakokonaisuus sisältää myös vastaavan työnjohtajan palvelut ja tehtävät, rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tällöin kiinnittää hankkeeseen oma valvoja. Hankkeen alussa palkattu projektituki voi tällöin toimia tarvittaessa sekä hankkeen valvojana, että rakennussuunnittelun toteuttamisesta riippuen myös pääsuunnittelijana.

Toteutusmuodolla ja päätöksillä hankkeen rakennussuunnittelun toteuttamisesta on siis suuri vaikutus koko hankkeen organisaation muodostumiselle ja eri tehtävien kohdentamiselle. Oleellista ei ole kuitenkaan se, kuinka hanke organisoidaan ja tehtävät kohdistetaan, vaan se että hankkeessa on riittävä osaaminen ja kokemus kattamaan hankkeen vaatimukset ja keskeiset tehtävät. Tärkeätä on lisäksi suunnitella hankeorganisaatio ja eri osapuolten tehtävät siten, että projektituen osaamista on mahdollista hyödyntää toteutusmuodosta riippuen eri tehtävissä hankkeen alusta aina sen loppuun asti.

Turvallisuuskoordinaattorin valinta ja tehtävät

Työturvallisuuden varmistaminen pientalohankkeessa on yksi tärkeimmistä tavoitteista rakennushankkeen toteuttamisessa. Toteutusmuotoa valittaessa sekä hankkeen toteutusorganisaatiota muodostettaessa, tavoitteet työturvallisuuden organisoimisesta ja varmistamisesta on otettava huomioon.

Rakennushankkeessa päävastuu työturvallisuuskysymyksistä on lakisääteisesti päätoteuttajalla. Koska useimmiten rakennushankkeeseen ryhtyvä toimii hankkeessa itse päätoteuttajana, myös vastuu työturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on ensisijaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvällä.

Koska rakennushankkeeseen ryhtyvä on usein ei-rakennusalan ammattilainen, yleinen menettelytapa on siirtää päätoteuttajan tehtävät ja eri osa-alueiden työturvallisuuteen liittyvät vastuut sopimuksella hankkeeseen erikseen nimetylle ammattilaisille.

Rakentamiseen liittyvistä turvallisuusnäkökohdista on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta määrätään, että jokaiseen rakennushankkeeseen on nimettävä turvallisuuskoordinaattori. Turvallisuuskoordinaattorilla tarkoitetaan rakennuttajan rakennushankkeeseen nimeämää tehtävistään vastuullista edustajaa, joka huolehtii rakennuttajalle säädetyistä työturvallisuuteen liittyvistä velvoitteista ja rakennuttajille säädettyjen toimenpiteiden yhteensovittamisesta hankkeen eri vaiheissa aina suunnittelusta rakennuksen käyttöönottoon. Rakennuttajan tehtävänä on vastaavasti varmistaa, että turvallisuuskoordinaattori huolehtii tälle kuuluvista tehtävistä.

Turvallisuuskoordinaattorin keskeisenä tehtävänä on yhdessä pääsuunnittelijan kanssa huolehtia ja valvoa, että hankkeen toteutussuunnittelusta vastaavat erityissuunnittelijat ottavat huomioon suunnittelutyössä varsinaisen rakentamistyön siten, että rakentaminen voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Turvallisuuskoordinaattorille ei ole asetuksessa määrättyä pätevyysvaatimusta. Käytännössä turvallisuuskoordinaattorin tehtävät ovat nimikkeen mukaisesti koordinointitehtäviä ja edellyttävät projektihallinnallista osaamista. Siksi luonteva vaihtoehto pientalohankkeessa on nimetä turvallisuuskoordinaattoriksi hankkeeseen nimetty vastaava työnjohtaja tai vaihtoehtoisesti hankkeen pääsuunnittelija. Vastaavan työnjohtajan velvoitteena ei ole kuitenkaan automaattisesti vastata työturvallisuuden ohjaamisesta tai valvonnasta ilman erillisitä nimittämistä tähän tehtävään. Turvallisuusnäkökohdat ovat tärkeä osa rakennushanketta ja siksi nimitys on ehdottomasti tehtävä nimitettävästä tahosta riippumatta.

Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät keskeisesti:

  • huolehtii rakennushankkeelle vaadittavien turvallisuusnäkökohtien huomioon ottamisesta sekä yhdessä pääsuunnittelijan kanssa tarvittavien suunnitelmien laatimisesta ja eri toimenpiteiden koordinoimisesta (turvallisuusasiakirjan laatiminen),
  • osallistu hankkeen toteutussuunnitteluprosessin valmisteluun, käynnistämiseen ja ohjaamiseen sekä työmaan aloituskokoukseen ja työmaakokouksiin sekä
  • huolehtii turvallisuussuunnitelmien täytäntöönpanosta ja eri osaurakoitsijoiden perehdyttämisestä.