Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi. Loppukatselmuksen tai osittaisen loppukatselmuksen toimittamisen ja rakennuksen tai sen osan käyttöönoton tärkeimpänä edellytyksenä on, että rakennustyö on saatettu loppuun asetettujen tavoitteiden sekä rakennusluvan ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja että rakennusvalvontaviranomaisen määräämät katselmukset ja tarkastukset sekä niissä vaaditut toimenpiteet on tehty. Osittaisen loppukatselmuksen osalta vaatimuksena on, että rakennus on vain vähäisiltä osin kesken, mutta käyttöönotettavan rakennuksen osan kohdalla täyttää kuitenkin lain mukaisesti turvallisuudelle, terveellisyydelle ja käyttökelpoisuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset.

Loppukatselmuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuksien toteutuminen rakennusluvan ja aloituskokouksessa sovitun mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuksiin kuuluu pyytää loppukatselmuksen toimittamista omasta rakennusvalvonnasta.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennustyömaalla pidetään rakennustyön tarkastusasiakirjaa. Loppukatselmuksen edellytyksenä on, että rakennustyön tarkastusasiakirjaan on tehty lain ja katselmusten edellyttämät tarkastusmerkinnät ja että tarkastusasiakirjan eri vastuuhenkilöiden allekirjoittama yhteenveto on toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle. Käytännössä tarkastusasiakirja toimitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksen yhteydessä.

Yhteenvedon olisi suositeltavaa sisältää ainakin kiinteistö- ja lupatiedot, rakennusvaiheiden ja eri taloteknisten järjestelmien vastuuhenkilöiden tarkastusmerkinnät ja hyväksyntäpäätökset, tarkastusasiakirjaan tehdyt merkinnät poikkeamisesta säännösten mukaisuudesta sekä selvityksen poikkeamisen johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Yhteenvetoon on hyvä kirjata myös tarkastusmerkinnät viranomaisen katselmuksilla tai tarkastuksilla edellyttämien toimenpiteiden suorittamisesta.

Lopputarkastuksen yhteydessä rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tarkastusasiakirjayhteenvedon lisäksi esittää mahdollisesti myös muita asiakirjoja, joilla rakennusvalvontaviranomainen voi todentaa, että rakentamisen on toteutettu luvan ja lupapäätöksessä esitettyjen erityisehtojen ja hyvän rakentamistavan mukaisesti. Näistä keskeisimmät ovat kohteesta laadittava käyttö- ja huolto-ohje, joka kokoaa yhteen kaikki hankkeessa laaditut asiakirjat sekä Verohallinnon todistuksen ilmoitusvelvollisuuksien täyttymisestä.

Verottajan lakisääteisen rakentamisilmoitusvelvoitteen (ilmoitusvelvollisuus) mukaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvän on toimiessaan päätoteuttajana kerättävä tietoja rakennusurakoista sekä työmaan työntekijöistä sekä tehtävä näistä ilmoitus verottajalle kuukausittain. Todistus ilmoitusvelvollisuuksien hoitamisesta tulee esittää rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksen yhteydessä.

Vaadittavat asiakirjat ja selvitykset voivat alueellisesti vaihdella ja siksi loppukatselmuksessa edellytettävien asiakirjojen lista (tarkastusasiakirjan sekä käyttö- ja huolto-ohjeen vaadittavat sisällöt) on syytä selvittää jo hankkeen alussa oman rakennusvalvonnan kanssa suunnittelun aloituskokouksen yhteydessä.

Rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennustuotteen, joka on tarkoitettu käytettäväksi pysyvänä osana rakennuskohteessa, tulee olla turvallinen ja terveellinen sekä ominaisuuksiltaan sellainen, että rakennuskohde asianmukaisesti suunniteltuna ja rakennettuna täyttää laissa säädetyt olennaiset tekniset vaatimukset. Lain mukaan olennaisilla teknisillä vaatimuksilla tarkoitetaan:

  • rakenteiden lujuutta ja vakautta,
  • paloturvallisuutta,
  • terveellisyyttä,
  • käyttöturvallisuutta ja esteettömyyttä,
  • meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita sekä
  • energiatehokkuutta.

Lain mukaan rakennustuotteen kelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että rakennustuotetta voidaan sen ominaisuuksien perusteella käyttää aiotussa rakennuskohteessa, kun tuotteen perusominaisuuksista ilmoitetut arvot/luokat täyttävät kohteessa asetetut viranomaisvaatimukset.

Rakennustuotteen hyväksyntä voi perustua kahteen rinnakkaiseen lainsäädäntöön, eurooppalaiseen rakennustuoteasetukseen tai kansalliseen lakiin eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä. Rinnakkaiset lait eivät samasta asiasisällöstään huolimatta ole kuitenkaan päällekkäisiä.

Rakennustuoteasetus määrittää, että tuote, jolle on olemassa tuoteryhmää koskeva harmonisoitu eurooppalainen tuotestandardi, on CE-merkittävä. CE-merkinnällä tuotteen valmistaja varmistaa, että tuotteesta ilmoitetut ominaisuusarvot on määritetty ja testattu yhteneväisesti tuotestandardin mukaisesti. CE-merkityn tuotteen valmistaja on velvoitettu ilmoittamaan tuotteensa ominaisuudet standardin mukaisesti tuotteesta laaditussa suoritustasoilmoituksessa.

Kansallisen lain mukaan tuote, jonka osalta harmonisoitua eurooppalaista tuotestandardia ei ole, tulee hyväksyttää kansallisen lain mukaan. Vaihtoehtoisia menettelytapoja ovat:

  • tyyppihyväksyntä
  • varmennustodistus tai
  • valmistuksen laadunvalvonta.

Rakennustuotteen tuotekohtaisesta hyväksyntämenettelystä riippumatta tuotehyväksyntään liittyvä perustavoitteet ovat samat.

  • Suunnittelijoiden tehtävänä on huolehtia, että suunnitteluasiakirjoissa esitetään riittävän yksityiskohtaiset vaatimukset käytettävien rakennustuotteiden ominaisuuksille. Suunnittelijoiden tulee lisäksi varmistaa, että markkinoilta löytyy suunnitelmissa käytetystä tuoteryhmästä tai tuotteesta käytettyä ominaisuusarvoa vastaava tuotehyväksytty tuote. Velvoite koskee erityisesti rakennustuotteita, joihin suunniteltavassa rakenteessa liittyy jokin maankäyttö- ja rakennuslaissa määritetyistä olennaisista teknisistä vaatimuksista. Tuotehyväksynnän perustana voi tuotteesta riippuen olla joko rakennustuoteasetus tai kansallinen laki. Vaatimus tuotehyväksyntälainsäädännön noudattamisesta erityissuunnittelussa tulee kirjata sopimusehdoksi suunnittelutoimeksiantoja koskeviin suunnittelusopimuksiin.
  • Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuutena on huolehtia, että rakentamisessa käytetään rakennustuotteita, joiden ominaisuudet vastaavat suunnitelmiin kirjattuja arvoja ja joiden osalta jokin lakisääteinen tuotehyväksyntä on osoitettavissa. Tuotetta hankittaessa rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuutena on vaatia tuotteen valmistajalta tuotetta koskeva tuotehyväksyntäasiakirja ja varmistaa tuotteen kelvollisuus. CE-merkityissä tuotteiden osalta tätä asiakirjaa kutsutaan suoritustasoilmoitukseksi. Kansallisen lain mukaan tuotteen ominaisuudet varmentava asiakirja on riippuvainen kansallisen lain mukaisesta hyväksyntämenettelystä. Noudatettavasta laista tai asetuksesta riippumatta tuotetta koskevan tuotehyväksyntädokumentin hankkiminen on osa tuotehyväksyntälainsäädäntöön liittyvää rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta. Tuotekohtaisella tuotehyväksyntädokumentilla rakennushankkeeseen ryhtyvä varmistaa, että rakentamisessa käytetyn tuotteen ominaisuudet vastaavat niitä arvoja, joita on käytetty kyseisen rakenteen tai työvaiheen suunnittelussa.
  • Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on huolehtimisvelvollisuus hankkeen kokonaisuudesta. Siksi rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia, että rakentamisen aikana vastuu eri tuotteiden kelpoisuuden toteamisesta on kohdennettu jollekin nimetylle henkilölle. Luontevinta on kohdistaa vastuu tuotteiden kelpoisuuden toteamisesta vastaavalle työnjohtajalle. Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on tällöin varmistaa tuotteen tuotehyväksyntädokumenteista, että tuotteen ominaisuusarvot vastaavat suunnitelmissa ja laskelmissa käytettyjä ja esitettyjä arvoja. Tämän lisäksi vastaavan työnjohtajan tehtävänä koota tarvittavat tuotehyväksyntädokumentit yhteen valvonta- ja tarkastussuunnitelman mukaisesti hankkeen käyttö- ja huoltokirjan sekä tarkastusasiakirjan osaksi.

Tuotehyväksyntämenettely ei koske ainoastaan rakennustuotteita. Kuitenkin, vaikka erityisesti taloteknisten järjestelmien ja laitteiden osalta sovellettava lainsäädäntö on eri, myös muiden järjestelmien osalta velvoittava käytäntö on sama. Suunnittelijan tehtävänä on varmistaa, että suunnitelmissa käytetyt suunnitteluarvot ja ominaisuustiedot perustuvat vain tuotehyväksytyistä laitteista ja järjestelmistä esitettyihin tietoihin. Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuutena on vastaavasti varmistaa vaadittavin dokumentein, että kaikki asennettavat laitteet ja järjestelmät vastaavat suunnitelmia ja täyttävät osaltaan tuotehyväksynnän asetetut vaatimukset.

Varmentamismenettelystä tuotehyväksyntälainsäädännön noudattamiseksi ei ole yksiselitteisesti määrätty. Rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen on kuitenkin varmennettava rakennustyön tarkastusasiakirjaan kirjattavin merkinnöin. Siksi on tärkeätä ennen rakennushankkeen käynnistämistä selvittää rakennusvalvontaviranomaiselta oman kunnan alueella noudatettavaksi vaaditusta menettelystä.

Oleellista on kuitenkin kaikissa tapauksissa keskeisten rakennustuotteen kelpoisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen hankkeen kaikissa eri vaiheissa suunnittelusta hankintoihin ja rakentamiseen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee voida tarvittaessa esittää rakentamisessa käytetyistä tuotteista vaadittavat tuotehyväksyntädokumentit siltä osin, kun tuotetta on käytetty rakenteissa, joita koskevat laissa määritetyt olennaiset tekniset vaatimukset.

 

Käyttö- ja huolto-ohjeen laadinta

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on rakennuskohteinen asiakirjakokonaisuus, johon kootaan kaikki kiinteistöä ja rakennettua rakennusta koskevat tiedot suunnittelun ja rakentamisen osalta sekä kaikki asiakirjat ja dokumentit, jotka liittyvät rakennuksen toimivuuden ja käytön varmistamiseen sekä tavoitteiden mukaisen käytön säätämiseen (laitetiedot ja tuotehyväksyntädokumentit sekä tarkastukset ja pöytäkirjat). Käyttö- ja huolto-ohjeeseen kootaan lisäksi kiinteistön hoidon, huollon ja kunnossapidon lähtötiedot, tavoitteet, tehtävät ja ohjeet sekä rakennuksen omistajille ja käyttäjille annettavat ei järjestelmiä ja laitteita koskevat käyttöohjeet. Rakennuksesta laadittu käyttö-ja huolto-ohje vastaa rakennuksen osalta keskeisesti kysymykseen, minkälainen rakennus on ja miten sitä tulee käyttää.

Huoltokirjassa voidaan myös määrittää eri rakennusosien ja laitteiden arvioidut käyttöikätavoitteet, niiden kunnossapitojaksot sekä edelleen tarkastusten ja huoltojen ohjelmat. Huoltokirjassa esitetään myös hyvän energiatalouden ja sisäilmaston edellyttämiä hoito-, huolto- ja kunnossapitotehtäviä.

Loppukatselmusta haettaessa rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen tulee olla riittävässä laajuudessa valmis ja toimitettavissa rakennusvalvontaviranomaiselle ennen loppukatselusta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vastuu käyttö- ja huolto-ohjeen asianmukaisesta sisällöstä kuuluu rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuksiin. Erillisellä sopimuksella käyttö- ja huolto-ohjeen laatiminen voidaan kuitenkin antaa myös tehtäväksi toiselle, niin sanotulle huoltokirjakoordinaattorille.

Käyttö- ja huolto-ohjeen laadinta muodostaa tarkastusasiakirjan laatimisen tavoin prosessin, joka tulee käynnistää heti hankkeen käynnistyessä ja jota asiakirjakokonaisuutena tulee täydentää koko hankkeen ajan. Laadinta asettaa tehtäviä ja velvoitteita tiedon tuottamisesta hankkeen kaikille osapuolille: rakennuttajille, suunnittelijoille, valvojille, urakoitsijoille ja tavarantoimittajille. Tästä syystä käyttö- ja huolto-ohjeeseen liittyvät menettelytavat ja käyttö- ja huolto-ohjeelle asetettavat tavoitteet tulee käsitellä hankkeen alussa osana hankesuunnitelman laadintaa. Siksi käynnistettäessä rakennushanketta on tärkeää sopia kaikissa sopimuksissa huoltokirjan asettamista tehtävistä ja velvoitteista.

Tarkastusasiakirjan laatimisen tavoin myös käyttö- ja huolto-ohjeen laadinnassa on mahdollista hyödyntää vapaasti käytössä olevia pohjia, esimerkiksi Ympäristöministeriön julkaisemaa Pientalon huoltokirja -pohjaa tai sähköisiä tätä käyttötarkoitusta varten kehitettyjä kaupallisia pilvipalveluja hyödyntäviä ohjelmia.