Valmiudet ja edellytykset

Rakentamisvaiheen suunnitelmaan kootaan yhteen hanketasolla ennen rakentamisen käynnistämistä eri vaiheiden tehtävät ja tavoitteet, tavoitteeksi asetetut menettelytavat, suunnitelmavalmiudet ja toteutusvastuut sekä hankintojen toteutussuunnitelma. Rakentamisen suunnitelman perustana on rakennuslupa ja siihen kirjatut ehdot, hankkeen alussa laadittu hankesuunnitelma sekä hankintasuunnitelma ja sopimukset eri hankintakokonaisuuksista, näihin liittyvät toimitussisällöt ja laaditut suunnitteluasiakirjat. Myös rakennushankkeesta vaadittava tarkastusasiakirja, sen sisältö ja erityisesti sen jakautuminen tarkempiin osatehtäviin toimii osaltaan rakentamista ohjaavana tehtäväluettelona ja etenemistä ohjaavana suunnitelmana.

Tavoitteena on, että rakennushankkeessa rakentamisen aloituksen ja itse rakentamisen edellyttämät kaikki hankkeen vaiheet, toimenpiteet ja työt on määritetty ja ne on kohdistettu tai kohdistettavissa sopimusperusteisesti eri osapuolille. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki keskeiset työvaiheet perustuvat riittäviin suunnitelmiin ja niitä tukeviin työselostuksiin. Tavoitteena lisäksi on, että kaikille hankkeen työvaiheille sekä vastuutahoille on määritetty urakkarajat, vaatimukset ja tehtävät sekä laatutavoitteet. Lisäksi hankkeelle on laadittu yleisaikataulusta tarkennettu rakentamisvaiheaikataulu sekä hankintoja ohjaava tarkennettu hankintojen toteutussuunnitelma. Osana rakentamisen suunnitelmaa on myös ennen rakentamisen aloittamista mahdollisesti edellytettävän aloituskokouksen ajankohdan tarkentaminen.

Rinnakkain 4 eri materiaaleista rakennettua taloa ja jokaisen yläpuolella suuret kysymysmerkit

Rakentamisvaiheaikataulu

Rakentamisvaiheaikataulu on yleisaikataulusta tarkennettu rakentamisen aikataulu, joka tarkentaa eri työvaiheiden ja niihin liittyvien hankintojen keskinäisen järjestyksen ja työmaan suunnittelemisen siten, että työmaan toteuttamisen tavoitteiden ja kokonaisaikataulun puitteissa on mahdollista. Rakentamisvaiheaikataulussa tehtävien suunnittelu tehdään yleisaikataulua tarkemmalla tasolla, mikä mahdollistaa tarkemman aikataulutiedon tuottamisen hankintojen toteuttamiseksi. Rakentamisvaiheaikatauluun on tarkoituksenmukaista suunnitella aikataulutavoitteet rakentamisen tärkeille eri välitavoitteille, jotka myös osaltaan ohjaavat hankintojen suunnittelua.

Työn suunnittelussa ja eri vaiheiden jaksottamisessa sekä eri osasuoritusten ja toimitusten aikatauluttamisessa on tärkeätä ottaa huomioon myös eri rakenteiden vaatimat mahdolliset kuivumisajat, eri osa-aurakoiden mahdollisten puutteiden ja virheiden korjaamiseen varattava aika sekä mahdolliset muut ennakoimattomat viivästymiset. Rakentamisvaiheaikataulu tulisi suunnitella siten, että yllättävistä viiveistä ei aiheudu työn etenemisen ja muiden osa-alueiden toteuttamiselle ja koko hankkeen etenemiselle hallitsematonta haittaa. Työn suunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon riittävän ajoissa myös sellaiset työvaiheet, joiden toteuttaminen hankkeen myöhäisemmässä vaiheessa ei ole mahdollista esimerkiksi tilanpuutteen vuoksi. Tällöin kyseeseen voi tulla esimerkiksi piharakentamisen eri työvaiheet ja maa-ainesten siirrot, jotka mahdollisesti tulee huomioida ennen rakennuksen rungon valmistumista.

Velvoitteet

Ennen rakennustyön aloitusta pääsuunnittelijan tulee käydä läpi rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa hankkeeseen ryhtyvän lakisääteiset velvoitteet sekä varmistaa, että hankkeen suunnittelu ja eri suunnitelmat kattavat ko. lakisääteiset vastuut. Tärkeätä on varmistaa työturvallisuuteen, tuotehyväksyntälainsäädäntöön, ilmoitusvelvollisuuteen, työntekijöiden palkkaamiseen sekä vakuuttamiseen liittyvät kaikki velvoitteet.

Ilmoitusvelvollisuudella tarkoitetaan rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuutta ilmoittaa verottajalle tiedot rakennuslupaa edellyttävästä rakentamistyöstä toimiessaan päätoteuttajana. Kun kotitalous toimii rakennuttajana ja päätoteuttajana, ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia luvanalaisia työsuorituksia tai hankittuja rakennuspalveluja. Ilmoitus on tehtävä Verohallinnolla kuukausittain

Tehdyistä töistä on ilmoitettava työn suorittajat ja suoritukset.

  • rakennushankkeeseen ryhtyvän tiedot (päätoteuttajana)
  • rakennuskohteen tiedot (esimerkiksi kiinteistötunnus)
  • työn suorittaneen yrityksen nimi ja Y-tunnus
  • rakennushankkeeseen ryhtyvän suoraan palkkaaman työntekijän nimi ja henkilötunnus
  • maksetut suoritukset yrityksille tai palkat työntekijöille
  • työn aloitus- ja lopetuspäivämäärä

Kun tiedot on ilmoitettu, Verohallinto toimittaa todistuksen tietojen toimittamisesta. Todistus lähetetään ilman erillistä pyyntöä. Todistus ilmoitusvelvollisuuden hoitamisesta tulee esittää rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksen yhteydessä. Ilmoitusvelvollisuus on rakennushankkeeseen ryhtyvälle lakisääteinen velvollisuus. Siksi velvoite tulee ottaa huomioon jokaisessa hankintasopimuksessa siten, että eri sopijapuolet vastaavat tarvittavan tiedon tuottamisesta rakennushankkeeseen ryhtyvälle ja mahdollistavat täten ilmoitusvelvollisuuden hoitamisen.

Tehtävät ja toimituskokonaisuudet

Suunnitelma rakentamisvaiheesta tulee aina laatia. Toteutusmuodoissa, joissa iso osa rakentamisen kokonaisvastuusta on sopimuksella sovittu talotehtaan tai rakennusurakoitsijan vastuulle (muuttovalmis- tai talovalmis toimituspaketit), vastuu rakentamisen suunnittelusta, rakentamisvaiheaikataulun laatimisesta ja aloituksen edellytysten varmistamisesta on pääasiallisen vastuun kantavalla toimijalla. Näissäkin tapauksissa rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee vaatia rakentamisesta vastaavalta toimijalta suunnitelmaa työn suorittamisesta ja rakentamisvaiheen aikatauluttamisesta sekä suunnitelmaa erityisesti rakennusvaiheeseen liittyvistä laadun varmistamista toimenpiteistä. Suunnitelma toimii tällöin rakennushankkeeseen ryhtyvän valvonta- ja tarkastustoimenpiteitä tukevana asiakirjana sekä erillishankintoja ohjaavana aikataulusuunnitelmana.

Vastaavasti kun rakentamisen toteutus on pilkottu rakennuttajavetoisesti useampaan pienempään osakokonaisuuteen, rakentamisen suunnitelman ja aloitusten edellytysten laatimisesta vastaa hankkeelle nimetty vastaava työnjohtaja yhdessä pääsuunnittelijan kanssa. Tällöin mitä pilkotummasta kokonaisuudesta on kyse, sitä tärkeämpää on huolehtia ja suunnitella, että kaikki osa-alueet on huomioitu rakentamisvaiheen suunnitelmassa ja aikataulussa. Lisäksi on tärkeätä varmistaa, että eri osaurakoitsijoiden ja osatoimittajien urakkarajat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka tuloksena syntyy asetettujen tavoitteiden mukainen pientalo.

Rakentamisen suunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja tehtävämääritykset ja -sisällöt sekä urakkarajat muodostavat osaltaan myös puuttuvien urakoitsijoiden kanssa eri työsuorituksista tehtävien urakkasopimusten perustan niissä pilkotuissa rakennuttajavetoisissahankemalleissa, joissa eri osasuoritusten hankintavastuu kohdistuu rakennushankkeeseen ryhtyvälle.

Rakentamisen suunnitelman ja edellytysten keskeinen sisältö:

  • rakentamisvaiheaikataulu ja toteutusjärjestys, valmiudet ja työn aloittamisen edellytykset (tarvittavat mittaukset ja katselmukset),
  • lainvoimainen rakennuslupa sekä lupapäätökseen kirjatut aloittamisen ja rakentamiseen liittyvät erityisehdot ja mahdolliset sallitut poikkeamat sekä lupapäätöksen edellyttämät rakentamisen vastuuhenkilöt (aloituskokouksen pöytäkirja)
  • rakentamisen organisaatio hankevaiheittain ja tehtävittäin sekä suunnitelma eri vaiheiden valvonta- ja toteuttamisvastuusta – mitkä kokonaisuudet ja suoritukset sisältyvät hankittuihin talotoimituskokonaisuuksiin ja mitkä kokonaisuudet toteutetaan erillisinä osaurakoina tai työsuorituksina sekä miten organisoidaan ja toteutetaan työmaan tarkastus- ja valvonta,
  • suunnitelmavalmiudet,
  • hankintasuunnitelman tarkentaminen rakentamisvaiheaikataulun osana
    • hankintaluettelot,
    • hankinta-aikataulun tarkastaminen osana työaikataulua sekä aikataulullisesti kriittisten hankintaerien määrittäminen (järjestelmät, elementit) sekä
    • tarkennettu suunnitelma hankintojen toteuttamisesta ja logistiikasta
  • eri osakokonaisuuksille määritetyt urakkarajat,
  • miten otetaan huomioon ja varmistetaan rakentamisvaiheessa työmaan turvallisuuteen liittyvät lakisääteiset velvoitteet (turvallisuusasiakirja) ja niiden toetutuminen,
  • miten otetaan huomioon ja varmistetaan rakentamisvaiheessa työmaan kosteudenhallintaanliittyvät menettelytapaohjeet ja asetettujen tavoitteiden toetutuminen,
  • tuotehyväksyntälainsäädäntöihin liittyvien menettelytapojen noudattaminen ja asetettujen tavoitteiden toteutumisen varmistaminen,
  • rakennustyön johtamiseen liittyvät käytänteet koskien esimerkiksi työmaakokouksia (sisältö ja osallistujat) sekä mahdollisia mallisuorituksia,
  • suunnitelma keskeisistä työvaiheista ja -suorituksista, joista on laadittava tehtäväsuunnitelmat laadun varmistamisen ja valvonnan mahdollistamiseksi,
  • miten määritetään tavoiteltava laatu ja miten valvotaan asetettujen laatutavoitteiden toteutuminen (mallityösuoritukset ja -katselmukset, tarkastukset ja viranomaiskatselmukset),
  • kalustosuunnitelma ja vastuu kaluston hankkimisesta ja aikatauluttamisesta sekä kalustosta aiheutuvista kustannuksista (telineet, nostot, maansiirrot, muu kalusto, tuennat / muotit, kiinnittäminen, …).
  • työmaan aluesuunnitelma (tavaran vastaanotto ja purku, säilytys, varastointi, jätteiden käsittely, tavaroiden siirrot, työmaatilat ja saniteettivarustus),
  • rakentamisen aloittamisen edellytysten varmistaminen (rakennuslupa, hankkeen keskeiset vastuuhenkilöt, katselmukset, aloituskokous ja aloitusilmoitus),
  • menettelytapa eri osaurakoiden ja työsuoritusten tarkastamisesta ja vastaanottamisesta (laadun ja suunnitelmienmukaisuuden tarkastaminen, katselmukset käyttöasetusten varmistaminen, käyttöönoton opastus sekä tarvittavien dokumenttien varmistaminen) sekä
  • valmiusastetodistusten laatiminen – tarve, jaksottaminen ja laatimisvastuu (rakentajan on luottoa nostaessaan toimitettava omalle luottolaitokselle vastaavan työnjohtajan laatima valmiusastetodistus, joka kuvaa todistuksen laatimishetkellä kohteen valmiustasoa suhteessa valmiiseen rakennukseen).

Kalustosuunnitelma riippuu keskeisesti eri toimituskokonaisuuksien sisällöstä ja laajuudesta. Kalustohankintojen suunnittelun ja aikatauluttamisen merkitys korostuu erityisesti rakennuttajavetoisissa eri urakkasuorituksiin ja urakkakokonaisuuksiin pilkotuissa rakennushankkeissa.

Liittymäsopimukset

Pientalo edellyttää rakentamisen ja käytön aikana toimiakseen sähköä, vettä ja tiedonsiirtoa.  Tarvittavien toimintojen varmistaminen edellyttää vastaavasti liittymiä ja liittymäsopimuksia julkisen sektorin palveluverkostoihin.

Liittymäsopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla mahdollistetaan rakentamisen aikaisen sekä valmiin rakennuksen:

  • sähköliittymä - liittymän rakentaminen ja rakennusaikainen sähkö,
  • mahdollisen kaukolämmön hyödyntäminen,
  • vesijohto- ja viemäriverkostoon liittyminen
  • pientalon tiedonsiirtokaapelien rakentaminen ja rakennuksen varustaminen tiedonsiirtoyhteyksillä sekä
  • tonttiliittymän rakentaminen.

Rakennustyön käynnistyessä on huolehdittava, että tarvittavat liittymäsopimukset on tehty ja eri järjestelmät ovat käytössä heti rakennustyön alkaessa. Erityisen tärkeätä on varmistaa rakennustyön aikaisen sähkön ja veden saanti. Työmaasähköistykseen liittyvien mahdollisten erityisjärjestelyiden osalta on suositeltavaa neuvotella erikseen oman alueen sähköntoimittajan kanssa. Myös rakentamisen aikaisen vesihuollon osalta on hyvä neuvotella oman alueen vesilaitoksen kanssa madollisista järjestelyistä.

Liittymien avaaminen toimintakuntoon vie usein aikaa. Siksi liittymäsopimusten tekeminen on aikataulutettava rakentamisen työaikatauluun ja sopimukset on tehtävä heti, kun kaikki liittymiin ja järjestelmiin liittyvä suunnittelu on valmis ja kun hankkeelle on myönnetty rakennuslupa. Koska menettelyohjeet liittymäsopimuksiin voivat kuntakohtaisesti erota toisistaan, jo hankesuunnitteluvaiheessa on tärkeätä varmistaa, kuinka kauan eri liittymien kytkentä ja toimintakuntoon saattaminen vie aikaa ja missä vaiheessa liittymäsopimukset on oltava solmittuna. Mikäli liittymäsopimukset ovat rakennusluvan saamisen ehtona, näiden sopimusten ajoitusta hankkeen tehtäväkokonaisuudessa tulee tällöin aikaistaa.

 Valvonta- ja tarkastussuunnitelma

Onnistuneen hankkeen ja tavoitteiden mukaisen lopputuloksen edellytyksenä on huolellisen tavoitteiden asettamisen sekä toteutussuunnittelun lisäksi hyvin suunniteltu rakentamisvaihe, missä kaikki osapuolet ovat tietoisia tehtävistään sekä asetetuista laatutavoitteista. Tämän lisäksi onnistunut lopputulos edellyttää huolellista ja järjestelmällistä rakentamisen valvontaa ja tarkastamista.

Rakennustyön valvonta- ja tarkastusmenettelyn suunnitteleminen on osa rakentamisen suunnitelmaa. Velvoite valvonta- ja tarkastustoimenpiteistä perustuu maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiin ja rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuksiin. Rakennuttajan huolehtimisvelvollisuuksien mukaisesti rakennuttajan on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti.  

Valvonta- ja tarkastussuunnitelman laatimisen tavoitteena on varmistaa maankäyttö- ja rakennuslaissa määritettyjen valvontaan ja tarkastukseen liittyvien velvoitteiden toteutuminen. Suunnitelman rakenne ja sisältö riippuvat keskeisesti hankkeen laajuudesta ja monimuotoisuudesta sekä kuntakohtaisista vaatimuksista. Valvonta- ja tarkastussuunnitelman läpikäyminen aloituskokouksessa on rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksien kannalta keskeinen asia. Kuntakohtaisesti alueen rakennusvalvonta voi lisäksi edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvältä aloituskokouksessa erillistä selvitystä toimenpiteistä laadun varmistamiseksi.

Valvonta- ja tarkastussuunnitelmassa keskeisenä tavoitteena on määrittää hankkeessa sovellettavat valvontatoimenpiteet:

  • yhteiset työmaan valvontaa tukevat menettelytavat (työmaakokoukset, aloituspalaverit, tehtäväsuunnitelmat sekä mahdolliset mallityösuoritukset ja -katselmukset),
  • tarkastusten toteuttamistapa ja kirjaamismenettely (tarkastuspöytäkirjat) sekä aikatauluttaminen,
  • valvottavat hankkeen vaiheet, rakenteet ja järjestelmät tai työsuoritukset,
  • kosteudenhallintasuunnitelman edellyttämän valvonnan ja tarkastuksen toteuttaminen,
  • valvonnasta ja eri rakennusvaiheisiin sisältyvien työvaiheiden tarkastuksista vastaavat henkilöt sekä
  • valvonnan ja tarkastuksen edellyttämät suunnitteluasiakirjat.

Oleellista on lisäksi varmistaa hankesuunnitelmaan alustavasti kirjattu menettelytapa käyttö- ja huolto-ohjetta varten tarpeellisen tiedon kokoamisesta.

Tarkastus- ja valvontasuunnitelman tavoitteena on lisäksi varmistaa, että työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt ovat tietoisia eri työvaiheisiin sisältyvistä suunnitelmista, työn suoritukseen ja rakennustuotteiden käyttöön liittyvistä ohjeista sekä mahdollisista virheriskeistä. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki rakennusvirheiden kannalta kriittisiksi arvioidut työvaiheet tulevat oikea-aikaisesti tarkastetuiksi. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki peittoon jäävät rakenteet ja asennukset tulevat aina tarkastetuiksi ennen niiden peittämistä. Lupa peittää tulee aina perustua tehtyyn tarkastukseen. Rakennustyön aikana tulee erityisesti varmistaa, että kaikki suunnitellut toimenpiteet, joiden tavoitteena on energiatehokkuuden ja kosteudenhallinnan toteutuminen, tulevat valvotusti toteutetuksi. Kosteudenhallinnan suhteen tärkeätä on lisäksi varmistaa eri rakenteiden riittävät kuivumisajat ennen niiden peittämistä.

Lain mukaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennustyömaalla pidetään rakennustyön tarkastusasiakirjaa, johon eri rakennusvaiheita ja työvaiheita tarkastaneiden on varmennettava tekemänsä tarkastukset allekirjoituksin. Tarkastuskirja on oltava käytössä heti, kun rakennustyö aloitetaan. Asianmukaisesti täytetty tarkastusasiakirja on edellytys rakentamisen aikaisten katselmusten pitämiselle ja se tulee olla esitettävissä ja luovutettavissa rakennusvalvonnalle loppukatselmuksen yhteydessä.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vastuu rakennustyön tarkastamisen johtamisesta on vastaavalla työnjohtajalla. Siksi myös tarkastusasiakirjan pitämisestä pientalohankkeessa vastaa hankkeen vastaava työnjohtaja. Tapauksissa, joissa työmaan toteutuksesta ja vastaavan työnjohtajan tehtävistä vastaa sama toimija, esimerkiksi talotehdas tai talourakoitsija, rakennushankkeeseen ryhtyvän on näissä tapauksissa aina nimettävä hankkeelle oma valvoja. Tällöin valvojan tehtävänä on varmistaa vastaavan työjohtajan valvonta- ja tarkastustoimet ja että rakentamisessa noudatetaan yhteisesti sovittuja ohjeistuksia, suunnitelmia ja menettelytapoja sekä yleisesti hyvää rakentamistapaa. Tärkeätä on myös varmistaa, että pääasiallisesta rakentamisesta ja toimituskokonaisuudesta vastaavat urakoitsijat tunnustavat valvojan aseman ja vastuut sekä toimivat tiiviissä yhteistyössä valvojan kanssa.

Tarkastusasiakirjan täyttämisessä voidaan käyttää vapaasti hyödynnettävissä olevia eri kuntien ja tahojen julkaisemia valmiita tarkastusasiakirjapohjia tai Ympäristöministeriön julkaisemaa Ympäristöopasta (Pientalotyömaan valvonta- ja tarkastusasiakirja), jotka tahollaan täyttävät pääasiallisesti kaikki pientalohankkeessa edellytettävät valvonta- ja tarkastustoimenpiteet sekä tehtävät. Valmiita ohjeita hyödynnettäessä tärkeätä on kuitenkin erikseen huomioida valvonta- ja tarkastussuunnitelman laadinnassa rakennettavan kohteen erityispiirteet ja riskialueet. Tarkastusasiakirjan tavoitteista ja sisällöstä on selostettu tarkemmin Ympäristöministeriön ohjeistuksessa rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta. Rakennuslupapäätökseen kirjattujen ehtojen mukaisesti rakennusvalvontaviranomainen voi lisäksi tapauskohtaisesti tarkentaa tarkastusasiakirjan täyttämiseen liittyviä vaatimuksia sekä vaadittavia tarkastusdokumentteja tai -pöytäkirjoja.

Pääasiallisesti tarkastuskirjaan tulee merkitä tarkastukset, jotka liittyvät

  • turvallisuuden,
  • terveellisyyden,
  • pitkäaikaiskestävyyden,
  • kantaviin rakenteiden,
  • kosteudenhallinnan sekä riittävän kuivatuksen suunnitelmien mukaiseen toteuttamiseen ja varmistamiseen.

Koska rakennushanke sisältää lukuisia eri vaiheita ja työsuorituksia, näihin liittyvistä tarkemmista tarkastusvastuista tulee sopia alustavasti jo hankesuunnitelman laadinnan yhteydessä sekä viimeistään kun rakennushanke käynnistyy.

Rakentamisen aikana voi lisäksi olla tarpeellista, että eri alojen erityissuunnittelijat osallistuvat asiantuntijoina työmaakokouksiin sekä eri vaiheiden ja työsuoritusten tarkastamiseen ja katselmuksiin. Mikäli erityissuunnittelijoiden asiantuntemusta edellytetään eri katselmusten toimittamisessa, suunnittelusopimusten yhteydessä tämä velvoite tulisi aina kirjata omana sopimusehtona suunnittelusopimusten yhteyteen.

Mikäli rakennushankeen vaativuuden tai muun erityisen syyn vuoksi katsotaan tarpeelliseksi, tarkastusasiakirjan lisäksi työmaalla on mahdollista pitää myös työmaapöytäkirjaa, johon kirjataan rakentamisen olosuhteisiin, hankintoihin ja työsuorituksiin liittyviä huomioitavia asioita. Vastuu päiväkirjan pitämisestä on yleensä vastaavalla työnjohtajalla. Mahdollisuus työmaapäiväkirjan pitämisestä korostuu erityisesti toimitussisällöltään laajoissa toteutusmuodoissa, joissa vastaavan työnjohtajan tehtävät kuuluvat sopimusperusteisesti talotehtaalle tai urakoitsijalle. Tällöin vaatimus työmaapäiväkirjan pitämisestä tukee rakennushankkeeseen ryhtyvän edunvalvontatavoitteita.

Jotta kaikki valvontaan ja tarkastukseen liittyvät tavoitteet ja menettelyt sekä mahdollinen erityissuunnittelijoiden tarve tulisivat otetuksi huomioon jo heti hankkeen alkuvaiheessa, valvontaan ja tarkastukseen liittyvät tarpeelliset toimintatavat ja vastuulliset henkilöt eri työvaiheissa tulee päättää jo hankesuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Taloteknisten töiden osalta tulee erikseen sopia, millä tavoin valvonta- ja tarkastus toteutetaan. Yleinen käytäntö on, että taloteknisten töiden lakisääteisestä valvonnasta vastaavat hankkeeseen nimetyt kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta vastaava työnjohtaja, KVV-valvoja sekä ilmanvaihtotöiden osalta ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaava työnjohtaja, IV-valvoja. Tällöin taloteknisten töiden osalta valvojiksi on mahdollista nimetä vastaavista osa-urakoista vastaavien toimijoiden edustajat, jolloin työn toteuttamisesta ja valvonnasta vastaa sama toimija. Siksi on tärkeätä miettiä jo hankesuunnitteluvaiheessa mahdollisuutta nimetä oman alansa erityissuunnittelija vastaavan työnjohtajan tai valvojan tueksi tarkastamaan taloteknisten töiden toteuttamista ja laatua.

Mikäli hankkeelle on jo nimetty erillinen rakennustöistä vastaava valvoja ja valvojan osaaminen ja ammattitaito niin riittävät, valvontavastuu voidaan tapauskohtaisesti laajentaa koskemaan myös taloteknisiä työsuorituksia.

Hankintojen toteutussuunnitelma

Hankintojen toteutussuunnitelma ohjaa valittujen toimituskokonaisuuksien ja työsuoritusten (talopakettitoimitukset) sekä eri hankintaerien tilaus- ja toimitusmenettelyä, suunnittelua sekä koko hankkeen ajallista etenemistä. Hankintojen toteutussuunnitelman laatimisessa keskeisessä asemassa ovat alustava hankintasuunnitelma, eri toimituskokonaisuuksista määritetyt hankintaluettelot, hankintaohjeet, toimitusmenettelyt ja toimitusajat sekä rakentamisvaiheaikataulu.

Mitä suuremmasta toimituskokonaisuudesta on kyse, sitä suurempi vaikutus koko hankkeen aikatauluttamisessa on talotoimituksen toimitusaikataululla. Tällöin on tärkeätä varmistaa, että rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulle kohdistuvat hankintaerät toteutetaan yhdessä rakentamisesta kokonaisvastuussa olevan talotehtaan tai urakoitsijan kanssa työmaan rakentamisvaiheaikataulun mukaisesti. Vastaavasti kun kyseessä on useampaan työvaiheeseen ja osaurakkaan pilkottu rakennuttajavetoinen toteutusmuoto. Vastuu suunnitelman laatimisesta on tällöin pääasiallisesti rakennushankkeeseen ryhtyvällä itsellään.

Rakennuttajan erillishankintojen osalta on lisäksi varmistettava, että hankinnat toteutetaan aina eri hankintaeriin liittyvien erikoissuunnitelmien mukaisesti. Tämä seikka korostuu erityisesti sähköisen talotekniikkaan (LVIS-järjestelmät ja laitteet) liittyvissä hankinnoissa, kun hankintavastuu on rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Tällöin on tärkeätä suunnitelmiin perustuen varmistaa eri hankintakokonaisuuksien soveltuvuus, ja yhteensopivuus muiden järjestelmien tai ratkaisujen kanssa. Perusperiaate on, että kaikki hankinnat perustuvat aina niitä koskeviin suunnitelmiin.

Hankintojen toteutussuunnittelussa on lisäksi huomioitava kaikkia hankintoja koskien tuote- ja toimituskohtaiset toimintaohjeet ja toimitustavat. Toimitustavoilla on vaikutus työmaan organisointiin, kuka on vastuussa hankintojen vastaanottamisesta ja toimituserään liittyvistä dokumenteista, mihin ohjeistetaan toimitusten purku ja kuka huolehtii toimitusten varastoimisesta ennen niiden asentamista ja käyttöä. Tämä kysymys on ratkaistava ja suunniteltava riippumatta hankkeen toteutusmuodosta tai hankeorganisaatiosta. Kun työmaalla kukaan ei katso toimitusta kuluvaksi omaan toteutusurakkaan, on mahdollista, että rakennuttajan erillishankintoina toteutetut toimitukset jäävät työmaalla vailla huolenpitoa. Tällä on iso merkitys laadun tavoittelussa, sekä kosteudenhallinnan näkökulmasta myös terveellisen rakennuksen rakentamisessa.