Hankesuunnitteluvaiheen tarve ja tehtävät sekä keskeiset tavoitteet

- Hankesuunnitteluvaiheen ensimmäisenä tehtävänä ja tavoitteena on tehdä päätös hankkeen toteuttamisesta
- Päätöksen tekeminen edellyttää
- rakennushankkeeseen ryhtyvän mahdollisuuksien arvioimista
- hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja toiveiden määrittämistä
- edellisten arvioimista suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin
- Päätöksen tekeminen edellyttää
- Hankesuunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon kaikki nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen liittyvät tekijät, joilla voi olla vaikutus hankkeen toteutumisen edellytyksiin sekä mahdollisuuksiin
- Hankesuunnitteluvaiheen "design Concept"-vaiheessa päätösten, valintojen ja reunaehtojen sekä omien resurssien tarkastelu ja arvioiminen edellyttävät ammattiosaamista.
-
- Asiantuntijan nimeäminen ja kiinnittäminen hankkeeseen on hankesuunnitteluvaiheessa ensimmäinen tärkeä tehtävä
- Hankkeen alussa projektin käynnistämisen tueksi tulee kiinnittää asiantuntija / projektituki
- Keskeisenä tehtävänä toimia hankeen alkuvaiheissa tukena päätöksenteossa ja valinnoissa
- Mukana hankkeessa sen loppuun asti
- Tarkempi tehtävien kuvaus sekä vastuut tarkentuvat hankkeen edetessä ja riippuen hankkeen toteutusmallista
- Voi toimia hankkeen edetessä joko pääsuunnittelijana ja / tai vastaavana työnjohtajana tai valvojana hankkeen myöhemmin päätettävästä toimitus- ja toteutustavasta riippuen
- Hankesuunnitteluvaiheessa korostuu rakennussuunnitteluun (tilat ja toiminnallisuus), rakennesuunnitteluun, talotekniikkasuunnitteluun, pihasuunnitteluun sekä itse rakentamiseen liittyvä osaamisen ja tuen tarve osana rakennushankkeeseen ryhtyvän päätöksenteon prosessia
Resurssit
- Hankeen toteutumisen mahdollisuuksien arvioiminen edellyttää huolellista resurssien kartoittamista
- Resurssien kartoittamisella tarkoitetaan taloudellisten, aikataulullisten sekä henkisten resurssien tarkastelua

- Rajoitusten tarkastelussa tulee ottaa huomioon todelliset käytettävissä olevat resurssit sekä sovittaa asetettavat tavoitteet (laajuus- ja laatutavoitteet) niihin
Riskikartoitus
- Riskejä muodostavat
- resurssit
- olosuhteet
- ihmiset
- valinnat
- hankkeen eri osa-alueet
- Riskitarkastelun tavoitteena on kartoittaa etukäteen mahdolliset seikat, jotka voivat johtaa epäonnistuneeseen lopputulokseen
- Analyysin rakenne ja laajuus riippuvat potentiaalisten riskitekijöiden suuruudesta, vaikutusvoimasta sekä todennäköisyydestä
- Riskianalyysin pitää olla riittävän laaja siten, että mikäli riskianalyysi osoittaa riskit liian suuriksi, hanke tulisi kyetä keskeyttämään jo tässä vaiheessa
- Todennäköisten riskien perimmäiset syyt ovat olosuhteet ja ihmiset
- Nämä tekijät määrittelevät keskeisesti riskianalyysin sisällön ja tulokset
- Riskianalyysin keskeinen tavoite on tunnistaa mahdolliset riskitekijät rakennushankkeessa läpi sen koko toteutusprosessin ajan ja varautua näihin
- Riskiarvio tulee ulottaa myös varsinaiseen rakentamiseen liittyviin riskeihin
- Epäonnistuminen rakennuksen kuivana pitämisessä on onnistumisen ja rakennuksen koko elinkaaren näkökulmasta merkittävä riski
- Rakennuksen pysyminen kuivana aina rakentamisen aloituksesta sen valmistumiseen asti on toimivan, terveellisen ja pitkäikäisen rakennuksen keskeisin edellytys
- Kuivaketjun toteutuminen on tavoite, joka pitää tiedostaa, huomioida kaikissa suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa ja jota pitää valvoa
- Epäonnistuminen rakennuksen kuivana pitämisessä on onnistumisen ja rakennuksen koko elinkaaren näkökulmasta merkittävä riski
- Käytettävissä oleva hankeaikataulu sekä ajan riittävyyteen liittyvät rajoittavat tekijät (rahoitus, väliaikainen asuminen, jne.) tulee ottaa huomioon osana riskitarkastelua
- Vakuusmenettelyiden mahdollisuus ja tarve
- Erilaisiin hankkeen vaihtoehtoisiin tapoihin toteuttaa hanke saattaa sisältyä sopimussuhteita, joiden suhteen tulee varmistaa näihin mahdollisesti liittyvät epävarmuustekijät sekä tästä syystä mahdollisten vakuusmenettelyiden tarve
- eri toimitusmuotoihin liittyvien riskien arviointi
- Erilaisiin hankkeen vaihtoehtoisiin tapoihin toteuttaa hanke saattaa sisältyä sopimussuhteita, joiden suhteen tulee varmistaa näihin mahdollisesti liittyvät epävarmuustekijät sekä tästä syystä mahdollisten vakuusmenettelyiden tarve
- Urakkahinta
- Eri osa-alueiden urakkahintojen sopimisessa tulisi ottaa huomioon mahdollisista erilaisista sisältötulkinnoista mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ja seurannaisvaikutukset
- Maksuerätaulukko
- Tiedostettava mahdollisin etupainotteisiin maksueräjärjestelyihin liittyvät epävarmuustekijät
- Eri osaurakoihin tai työsuorituksiin liittyvät maksusuunnitelmat (maksuerätaulukot) tulee perustua työn etenemiseen, ei päivämääriin tai aikatauluun
- Työsuorituksesta maksettava maksuerä tulee hyväksyä vasta, kun työvaihe on hyväksytysti valmi
- Etupainotteiset maksueräsuunnitelmat muodostavat hankkeessa merkittävän riskin.
- Mahdollisten lisä- ja muutostöiden vaikutusten huomioiminen hankkeen budjetissa tulee ottaa huomioon hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa
- Jokaisella suunnitelmista poikkeavalla muutoksella on vaikutus hankkeen budjetin riittävyyteen
- Tavoitteeksi tulisi asettaa mahdollisten lisä- ja muutostöiden välttäminen hyvällä suunnittelulla
- Lisä- ja muutostöiden mahdollisuus ja näiden seurannaisvaikutukset on kuitenkin otettava huomioon
Rakennuspaikka – mahdollisuudet ja rajoitukset
- Rakennuspaikan ominaisuuksien arviointi ja soveltuvuus omiin tavoitteisiin ovat hankkeen etenemisen kannalta ensisijaisen tärkeä vaihe

- Rakennuspaikan arviointi tulisi tehdä yhdessä pääsuunnittelijan / projektituen / projektipäällikön kanssa jo ennen, kuin tontin hankinta vahvistetaan
- Rakennuspaikan arviointiin ja valintaan sekä rakennuksen tontillesijoittamisen mahdollisuuksien arviointiin liittyvät tehtävät ja vastuut asettavat omat osaamisvaatimuksensa hankkeen alkuvaiheen tuelle
- pääsuunnittelija / projektituki / projektipäällikkö / vastaava työnjohtaja / …
- Tämä tulisi ottaa huomioon hankkeen alkuvaiheen projektituen valinnassa
- Pääsuunnittelijan / projektituen apu on suositeltavaa myös niissä tapauksissa, joissa valittavana on rakennuspaikka useammasta vaihtoehdosta
- Rakennuspaikkaa (tonttia) tulisi arvioida siten, että se vastaa laajasti sille asetettuihin tavoiteisiin
- Arvioinnin kriteereinä voivat olla mm.
- tontin laajuus, rakennettavuus sekä soveltuvuus halutulle rakennusmuodolle ja toteutustavalle
- käytettävyys asumisen aikana
- kulku tontille
- sijainti ja alueen palvelurakenne
- ilmansuunnat
- kaavamääräykset
- maasto ja maaperä
- arvio soveltuvista rakenteista ja perustamisratkaisuista
- Arvioinnin kriteereinä voivat olla mm.
- Kokonaisuutena tontista tulee arvioida kaikki suunnitteluun ja varsinaiseen rakentamiseen liittyvät tontin ominaisuudet sekä mahdolliset haasteet ja ennakoitavissa olevat ongelmat
- Yhtä lailla myös laajentamismahdollisuudet, tontin / rakennuspaikan muuntojoustavuus tulee ottaa huomioon
- Tontista tulisi yhtä lailla kyetä arvioimaan myös kaikki tonttikohtaiset energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät
- ympäristön varjostus
- rakentaminen
- kaukolämmön saatavuus
- kalliopinnan syvyys
- maalämmön hyödyntämisen mahdollisuus